maanantai 25. huhtikuuta 2016

Äänikirjat

Viimeaikoina olen kuunnellut mp3-soittimellani äänikirjoja, ne saavat minut rentoutumaan kävelyretkillä ja meluisissa kauppakeskuksissa. Äänikirjat mitä kuuntelen on kaikki lastenkirjoja tai satuja ja pidän kovasti niiden lukijoista. Tässä postauksessa ajattelin esitellä suosikkiäänikirjojani.

 Melukylän lapset, lukija Inkeri Wallenius. Tämä kasettikokoelma on vanhin äänikirja mitä omistan. Sain sen aikoinaan muistaakseni lahjaksi ja kuuntelin sitä hyvin usein perheen yhteisillä matkoilla asuntoautossa korvalappustereoilla. Inkeri Walleniuksen ääni sopii näihin erinomaisesti ja vasta myöhemmin olen sen äänen yhdistänyt mm. Taotaon kertojaääneksi. Tämä kasettikokoelma sisältää Astrid Lindgrenin Melukylän lapset kirjan kolmeen kasettiin pätkittynä. Vasta joskus lukioiässä luin loput Melukylän lapset kirjat ja aina niitä lukiessani näen hahmot tämän kuvan kaltaisina ja kuulen rauhoittavan Inkeri Walleniuksen lukijaäänen päässäni. Tämä toimii äänikirjana erinomaisesti.


Reuhurinteen Ala-Aste, lukija Antti Pääkkönen. Äänikirjat on tehty ainakin kirjoista Reuhurinteen Ala-aste a Pusuja ja Pulmia. Molemmat näistä lainasin aikoinaan kirjastosta ihan uteliaisuuttani, kun luin lukijan olevan yksi suosikki dubbaajaääneni eli Antti Pääkkönen. Nämä Reuhurinteen seikkailut ovat aika lyhyitä, hassuja ja mukaansatempaavia pikku seikkailuja, joita kuuntelee mielellään vaikka junamatkoilla. Kirjoissa kuvitus on hyvin vahvana osana, mutta Antti Pääkkönen osaa kertoa tarinat niin hyvällä äänellä, ettei kuvitusta edes kuuntelemisessa kaipaa. Pääkkösen vekkulimainen ääni sopii tarinoihin mitä parhaiten.


Mauri Kunnaksen monista kirjoista on tehty äänikirjoja, lukijana niissä on Lars Svedberg. Näitä itsellä on tallessa ainakin Suomalainen Tonttukirja, Joulupukki, 12 lahjaa Joulupukille ja Joulupukki ja Noitarumpu, aika jouluisia tarinoita olen siis kuunnellut. Lars Svedergin vanha, tumma ääni sopii kertomaan hienosti näistä mysteerisistä, vanhoista ja vähän fantasiamaisimmista ajoista kauniin rentouttavasti. Tarinat on luettu suht hitaasti ja Svedberg venyttää hyvin ääntään ja muuttaa sitä tarvittaessa hahmojen repliikkien mukaan. Löysin nämä Svedbergin äänitetyt äänikirjat vasta 5 vuotta sitten ja olin ihan myyty. Talvella varsinkin lumessa kahlatessa on ihanaa kuunnella tarinoita tontuista, jotka ovat todella lähellä sydäntäni.


Muumikirjat, lukijoina Tytti Paavolainen ja Ahti Jokinen. Äänikirjoja on tehty lähes jokaisesta Muumikirjasta Suurta Tuhotulvaa lukuun ottamatta. Nämä Muumiäänikirjat löysin vasta viimeisempänä ja niiden lukijoihin on kaikista vaikeinta ollut tottua. Kun Inkeri Walleniuksen, Antti Pääkkösen ja Lars Svedbergin ääniä olen saanut kuulla lapsuuteni piirretyistä, niin Tytti Paavolaisen ja Ahti Jokisen äänet tuntuivat oudoilta. En aluksi sietänyt Tytti Paavolaisen lukija ääntä, hänen puheessaan oli joku tosi outo rytmitys ja sointu, mutta kun hän nyt kuitenkin lukee suosikkimuumini eli Taikatalven, olen vähän väkisinkin opetellut kuuntelemaan häntä. Pidemmän päälle olen alkanut hänen äänestään tykkäämään. Ahti Jokisen perus "isällinen" ääni on ollut todella turvallinen ja tykkään valtavasti hänen kertomana Näkymätön Lapsi ja muita kertomuksia- äänikirjasta. Tulevana syksynä ajattelin kuunnella Muumilaakson Marraskuun kanssa äänikirjana. Sitä odotellessa.

Pienenä tykkäsin paljon kanssa näistä ns.musiikkisaduista, joita varsinkin Disney harrasti paljonkin. Niistä teen joskus oman postauksen ja esittelen aarteitani. Myös Miina ja Manu, sekä PupuTupunoista tehtiin tälläisiä äänikirjajuttuja, joissa kuului aina joku "Plim" kun oli lehtisen sivunkääntämisen vuoro.Pupu Tupunoista nuita ei ole enää itelläni tallella, mutta Miinasta ja Manusta moniakin, joten enköhän niitäkin tässä joskus saa aikaan esitellä.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Ku- ku- Kuumetta

Olen kevään aikana sairastunut jo kolmannen kerran flunssaan. Ei todellakaan ole ollut kivaa, kun joudun taas ramppaamaan terveydenhoitajalla. Mitään troppia ei tietenkään annettu, vaan taas jouduin lepuuttamaan itseäni sairaslomalla. Alkaa jo kyllästyttää pikkuhiljaa tämä lepääminen kotona. Toissa-aamuna kuume oli korkeimmillaan 38,4 astetta ja eilen illalla laski 37 asteeseen. Välillä olen ollut energisempi ja välillä todella väsyneenpi. Pahat menkat tähän päälle tuntui eilen todella kivuliaalta. Ihan peruskaupassakäyntikin koski vatsanpohjaan. Näin kipeänä olen juonut mustaherukkamehua vaikka kuinka monta lasillista ja tuorekurkkua on tullut jo syötyä.

Yleensä kipeänä katson Muumeja, mutta eilen Ruusun Aikaa veti enemmän puoleensa
Jotain hyvää on kipeänä olemisessa, sillä olen vihdoinkin ehtinyt sisustaa uutta kotiamme. Kaikki on nyt virallisesti valmista, joten Volaa! Tälläisessa nyt asustellaan ja on niin paljon kodikkaampi kuin entinen.
Kirppislöytöviuhka pääsi makkarin ikkunan edustalle esille
Seinillekkin saa vihdoin laittaa tauluja
Super Mario potkaisee joka aamu makkarin oven auki
Ulko-ovea vartioi lihansyöjäkasvi
Jääkaappi on taas täynnä magneetteja ja postikortteja. Costello Hautamäki tuli äidiltä tuparikorttina
Olohuoneen seinää koristaa Super Mario ja Severus Kalkaros
Divaanikin vihdoin mahtui asuntoon ja uusi leffahyllykin on komeasti näkyvillä.
Iso ikkuna tuo mukavasti valoa olohuoneeseemme ja oma pikku parveke on kätevä kesällä
Videot on divaanin sisällä säilössä ja vihdoinkin kunnon järjestyksessä

Otsikon nimi vääntyi tästä Popedan Huumetta biisistä

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Haluutsä koskee mun kyttyrää?

Muuttotouhut on nyt suurimmilta osin ohi, mutta vielä on elokuvat ja figuurit pahvilaatikoissa. Tänään käytiin miehen kanssa Ikeassa etsimässä niille hyllyt, joiden nyt olisi maanantaina tarkoitus tulla ulko-ovelle. Siinä sitten parisuhde punnitaan kun niitä aletaan kasailee. Tosin äitini muistutti, että olenhan kasannut lapsuudenkotimme ulkokaluston, kaksisohvasänkyä ja viimeasuntoni levitettävän sängyn, joten yksien hyllyjen pystyyn pistäminen ei tulisi olla mikään mahdoton tehtävä. Kun ne on saatu paikoilleen ja vielä tälläiset pikkujutut kuin taulut seinille ja parvekkeelle matto niin laitan kuvia tästä ihanasta uudesta asunnostamme, Nautin niin siitä, että divaani on suoraan ikkunan vieressä, josta voi katsella aamuhämärää aamupalaa syödessä tai sateen ropinaa illan pimetessä.

Tästä keväästä ei ole vielä tullut otettua kuvia, mutta nämä viimekesäiset kuvat saa jo hyvälle mielelle. 

Stockmannin hullareilla tuli tottakai käytyä ja ostettua mässyä vähän liiankin tiiviiseen tahtiin. Harry Potter ja Viisasten Kivi kirja löytyi kuvitettuna yllättävän halvalla, vain 13€. Pidin kovasti tästä kuvituksesta ja nyt oikein odotan, että on aikaa lukea tämä ensimmäinen Potteri rauhassa läpi. Tuossa viimevuonna pidin aika tiukan Pottermaratonin niin elokuvien kuin kirjojenkin osalta, joten samaan rupeamaan en heti aio ryhtyä. Koska Tampereen Stockalla ei enää elokuvia myydä, jouduin Cittarista hakemaan juuri julkaistun Tenavat elokuvan. Toinen katsomiskerta ei yllättänyt enää tietenkään niin vahvasti kuin ensimmäinen, mutta sai taas kaipuun lukea Tenavat pokkareita. Harmikseni ne kaikki on nyt kuitenkin lapsuudenkotonani. (Arvostelun elokuvasta voit lukasta täältä).

Osa Tenavat pokkareistani
Kävin viimeviikolla ystäväni kanssa katsomassa elokuvateatterissa elokuvan #Onnenonkija. Teen siitä elokuvablogiini syvemmän postauksen vielä, mutta se antoi kyllä mielenkiintoista näkökulmaa näin bloggausmielessä. En ole itse kokenut olevani mikään varsinainen bloggaaja, varsinkin kun minua ei kiinnosta mitkään yhteistyöt ja rahan hankinta tätä kautta, vaan omaksi iloksi kirjoittaminen. Tuo elokuva jotenkin antoi sellaista uskoa siihen, että sillä ei ole mitään väliä, onko itelläni lukijoita, tai onko blogini jotenkin rajattu tai teemoitettu tietyn kaavan mukaan, vaan että mistä on ite mukava pitää, enkä ottaisi paineita siitä, että kirjoitan liian harvoin (tai joidenkin mielestä liian usein). Luen itse blogeja päivittäin, mutta joskus se joka päiväinen päivittäminen tuntuu joissain paikoissa menevän vähän yli. Olen pyrkinyt tähän "muutaman kerran kuussa" tahtiin, mutta sekään ei ole mitenkään kiveen hakattua. Tavallaan hyvä kuitenkin että "vaadin" jotain sellaista itseltäni, koska muuten kirjoittaminen helposti jää iteltäni vain ajatuksiksi aivoihin, eikä niitä sakkaan suollettua ulos siihen tahtiin kuin haluaisi. Tekisi jopa vähän mieli katsoa elokuva uudestaan ihan vaan tästä bloggausnäkökulmasta, mutta koska siinäkin oli omat vikansa, niin odotan mieluummin blu-ray julkaisua.

       Sketsi sarjasta Studio Impossible. Samaisesta sarjasta on tämän kertainen tekstin otsikkokin otettu. Suosittelen todellakin, parasta sketsiviihdettä suomesta!

 Mintun Mietteet blogissa oli tälläinen haaste kuin 10 faktaa minusta. Lyhyesti haluan vastata tähän vielä sekavan postaukseni loppuun.

1.  Suomalainen sketsiviihde on aivan parasta. Olemme avomiehemme kanssa pitäneet maratonin, jossa katsottiin kaikki kotimaiset sketsisarjat, joita on vaan dvdlle (ja joitain van vhs-kaseteille) julkaistu aina vanhoista Spede Showsta tv-seen tuleeseen Siskonpetiin. Nostan tähän nyt muutamat sketsit esille, jotka on ihan parhaita:
Spede Show: Naisen logiikka, Pikkupojat, Rautakauppa, "Sauna palo poroks, mutta maattiin vaan" laulu, "Potkut sain" -laulu, Naurava Kulkuri
Älyvapaa Palokunta: Heppu Hei, Eikö ole mielenkiintoista- mies,
Soitin menot: Musiikin voimaa-laulu, pastori Silli, isä ja Poika
Lapinlahden linnut: Tarvajärvi kerho, Vesku-show jatkuu
Pulttibois: Heikki ja Kaija, James Potkukelkka
Kummeli: Kyllä lähtee, Matti Näsä, Speedy & Saku, Jouko ja Kosti,
Pulkkinen: Radiojuonnot, kopiovastaava, Kato Sauli terve
Studio Impossible: Teräsvilla, Sig pyöräilijä, Kyttyrä, Riki Sorsan Veli
Trabant Expres: Helvetin rikkaat Jullenburgit, Mieti mieti -mies
Vintiöt: Kuka on kingi, Juha Watt Tolvanen, Ravintolapällikkö
Putous: Ensiprinsiippi, Jussi-Laulu, Mikko Zetterbergin Täh häh niin laulu

2. Tampereen kesä on ihana, kun ei ole hyttysiä toisin kuin pohjosessa

3. Syön suklaata aivan liikaa

4. Tunsin suurta henkistä tyydytystä kun sain VHS-kasettini lajiteltua oikeaan järjestykseen divaaniini.

5. Minua ei itseasiassa enää yhtään kiinnosta ala mitä opiskelen, mutta viedään se nyt loppuun kun kesällä valmistutaan.

6. Käyn ihan  hiton paljon leffassa. Vähintään kerran kuukaudessa

7. En osaa syödä ruuan kanssa salaattia.

8. Keskellä yötä töistä tullessa kaipaan kuunnella suosikkibiletysbiisejäni, joten niin tein itelleni biletyssoittolistan.

9. Kännykkäni on tosi paskassa kunnossa, olen vaan liianlaiska ostaa uutta.

10. Istun kotona todella usein jalat ristissä, niin ei saisi tehdä.

 Vintiöiden ihan suosikki sketsini. Ja tuo ihana Santeri Kinnusen tukka