torstai 29. marraskuuta 2018

Kun kuulet tämän äänen... on aika kääntää sivua

Meillä oli lapsena tälläinen salkku, joka oli täynnä Disneyn satukasetteja. Minusta nämä olivat ihan kivoja silloin, mutten sen kummemmin enään välittänyt äänikaseteista, kun opin lukemaan. Vasta myöhemmin Disneyharrastukseni syventyessä, innostuin näistä kaseteista ja varsinkin Matti Raninin isosta työstä nätä tehdessä. Kokoelmani laajentui runsaasti, kun kerran kirpputorilta löysin tämän ison harmaan boxin. Nyt näitä Satukasetteja on vaikka kuinka monta, muutama myäös ei-Disneyn. Kirjoissa on kauniita kuvia (Disneyn tapauksessa suoraan elokuvista) ja kaseteissa on taasen rauhallinen kerronta. Viihdytän näillä itseäni usein esim. tiskatessa. Olen huomannut ilokseni, että näitä satukasetteja pyörii yllättävän paljon esim. facebook -kirppiksillä, mutta nyt harmikseni ei ole varaa kokoelmaa täydentää. Enkä näistä aarteista kyllä millään raaski luopuakkaan.

Vanha äänisatukirja salkku 90-luvulta. Paikka 10 kirjalle ja kasetille
Tämä löydös oli Tampereen Bonus kirpparilla. Olisiko sisällä ollut 20 kirjaa kasetteineen
Tässä kirjassa runoillaan eri menopeleistä. Kasettia ei ole mukana
Pieni Merenneito Ariel viettää syntymäpäiviään. Tarina sijoittuu aikaan ennen elokuvaa
Aristokattien loppukohtaus
Bambi kirjassa on kaunis taidetyyli
Hyvät tavat kirjassa runoillaan kauniista käytöksestä
Karibian Helmirosvo on julkaistu heti Euro Disneyn eli Pariisin Disneylandin avajaisten jälkeen
Joulupukin Paja lyhytelokuvastakin on oma kirja, sääli ettei tähän ole kasettia itelläni
Äänisatuja tehtiin aina 90-luvulle asti. Kuvassa Kaunotar ja Hirviö
Kaunotar ja Kulkuri viettämässä joulua
Minnin Kanssa Eläintarhassa kirjaan voi laittaa oman pärstänsä tuon pikkutytön päähän, näin pääsee satuun mukaan
Puolen Hehtaarin Metsässä on tuulinen päivä
Pete ja Lohikäärme Elliotista on kanssa oma kirja. Elliot on nyt näkymättömissä
Peter Pan kirjassa on selvästi esillä Mary Blairen taidetyyli ja kuvitus
Pluton Sankariteko oli äänikirjoista lapsena suosikkini, ehkä siksi koska se ei ollut suoraan elokuavsta, joten tarina oli sillä tavalla "uusi"
Näitten lisäksi omistan Dumbon, Robin Hoodin, Kuka viritti ansan Roger Rabbitin? Viidakkokirjan, 3 pientä porsasta, 101 dalmatialaista, Aladdinin, Prinsessa Ruususen, Pienen Merenneidon, Ankronikan, Nalle Puh ja Ihaan Syntymäpäivän, Oliver ja Kumppanit, Bernand ja Biancan, Pocahontasin, Hopon Poppoon, Lumikin, Lumikki ja Ihmeellinen jalokivi, Pilipalipilotit, Leikitään laulaen, Nalle Puh ja Tiikerin, Pinokkion, Kummikarhut ja Notre Damen kellonsoittajan.

Lisäksi on vielä Karvinen ja Pekka Töpöhäntä Amerikassa, jotka eivät ole Disneyn.

Viimeisimpänä olen hankkinut näitä Barbietarinoita. Söpö Koira on 80-luvulta ja myös Raninin tehtaama. Näissä myöhemmissä taasen on tuttuja ääninäytteliäitä ja ihanat Barbinukeilla tehdyt kuvat, kuin Barbie lehdessä.

Äänisaduissa kaikista muitettavinta on aina se bingaus, jonka aikana sai kääntää sivua. Oli myös kivaa, kun kasetteja ei koskaan tarvinut kelata. Riitti, että kääntää kasetin. Miina ja Manu kirjoja tehtiin myös äänisaduiksi, mutta niitä ei ole enään kasetteina itsellä tallessa, kun niitä ón käännetty cd-levyille. Sääli, että näitä ei ole.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Jag heter Lars-Ulrike

En ole kovin ruotsalaismielinen, enkä ikinä peruskoulussa ja lukiossa oppinut edes ruotsin alkeita kunnolla. Olen lapsena ajanut Ruotsin läpi Norjaan ja muutaman kerran Haaparantaan ihan ostosreissulle. Viime syksynä kävin ensimmäistä kertaa Ruotsissa ihan kunnon kaupunkilomalla, eli olimme ätini kanssa pidennetyn viikonlopun Tukholmassa. Olin yllättynyt siitä, kuinka ruotsalaiset ihan mielellään puhuivat kanssamme eglantia, kun huomasivat kielestä, että suomessa olemme. Hassua kanssa huomata, että 60v äitni osaa paljon parempaa ruotsia kuin minä, sillä hänen kouluaikanaan sitä on kunnolla tahkottu. Minun aikana ruotsi jäi automaattisesti englannin varjoon, enkä sitä ole puhunut 10 vuoteen lainkaan. Otsikkolause taitaa olla ainut, mitä itse muistan yläasteen ruotsintunneilta.

Paikalliselta kirpputorilta löysin Astrid Lindgrenin hahmojen elokuvista tehdyn lottopelin, jonka annoin siskolleni joululahjaksi. Astrid Lindgren ja Tove Jansson ovat minulle Ruotsin tärkeimmät henkilöt.
Menimme Tukholmaan Tampereelta lentäen ja matka ei kestänyt tuntiakaan. Arlandan lentokenttä oli todella selkeä ja sieltä saatiin helposti ostettua sellainen parin päivän matkakortti, joka kävi ratikoissa ja metroissa. Niillä kuljimmekin kaupunginssa usein. Meillä ei ollut erityisiä suunnitelmia mitä matkalla teemme, vaan kiersimme kirpputoreja ja kävimme vanhassa kaupungissa, sekä pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa. Sinne minua houkutti upea Disney Store.
Disney Storessa oli ihanat prinsessajoulukoristeet jo esilllä. Mulanin kotiutin omaan kotiini
Tämä hirviökoriste on aivan mieletön
Eniten nautin uutta kaupunkia kiertäessäni siitä tunteesta, kun näyteikkunoista löytyy jotain hauskaa ja kaupat yllättävätminut viihtyvyydellään ja yllättäen löytyneestä kahvilasta sai herkullista kaakaota.
Jotenkin tämä kuva kiteytti koko matkan luonteen. Nuo huulet ovat siis vanhan aikainen puhelin
Kartanlukuhetki Waynes Cafessa kaakaon äärellä
Lounashetkellä pyysimme yhden täytetyn leivän puoliksi ja saimmekin molemmat hyvät annokset
Vanha kaupunki oli meille yksi matkan päämäärä. Siellä oli paljon suloisia vanhoja putiikkeja ja taloissa ihania kylttejä ja ulkosivuja. Talvella ja pimeällä koko paikka olisi ollut hyvinkin taianomainen. Myös joku kuninkaallinen linna nähtiin ulkoapäin, mutta koska en itse ole kovin kuningasmielinen, niin se ei minua suuremmin hetkauttanut. Sen sijaan ihastuin yhteen pikkukauppaan, jossa myytiin aivan uskomattoman suloisia joulukoristeita.
Joulukylä
Nämä koristeet ovat aivan mielettömän kauniita
Vanhan kaupungin kujilta löytyi tonttuvahti
Hyvään matkaan kuuluu kanssa hyvä ruoka. Ihastuin ikihyviksi meidän menemään ensimmäiseen ravintolaan, joka oli kreikkalainen. Onneksi osoite oltiin katsottu valmiiksi jo Suomessa, sillä olimme aika myöhään illalla perillä, mutta ravintola oli vain lyhyen kävelymatkan päässä. Olimme ainoat asiakkaat ja saimme kunnon kynttiläillallisen. Souvlakivartaat ja siideri olivat mielettömän hyviä. Toisen päivän ravintolamme ei ollut niin nappivalinta, sillä paikassa oli mieletön häly ja sain heti alkuun väärän annoksen, koska tarjoilija ei selvästi ollut innokas kuuntelemaan. Tulinen ruoka ei vain sovi minulle. Matkan vikana iltana kävimme paikallisessa Hard Rock Cafessa jossa oli oikein hyvät perusburgerit, sekä tietysti ihasteltavaa seinillä.
Mmm, bursaa
Spice Girls tyttöjen kuteita
Hard Rock Cafen edusta
Leipomon ikkunan bullarnat on aivan kuin Peppi Pitkätossusta. Iltasella hotellissa tulikin syötyä leivoksia.
Olimme matkalla lokakuun puolivälissa, mikä on minusta vuoden kauneinta aikaa. Tukholmassa suurin osa päivistä oli sateista ja harmaata, mutta koska olimme paljon sisällä, se oli ihan viihtyisää. Ulkona ei ollut kuitenkaan liian kylmä. Kauniin ulkomuotonsa Tukholma näytti meille paluupäivänä, sillä silloin aurinko paistoi ihanasti, kun odotimme junaa lentokentälle.

Kyllä Tukholma minusta on oikein kaunis kaupunki. Ensi kerralla haluaisin matkustaa kesällä ja haluan käydä jossain paikallisessa tivolissa ja korkkaamassa uudestaan tämä ihanan kreikkalaisen ravintolan. Disney Store on kanssa ehdottomasti matkasuunnitelmissani, kun Tukholmaan jälleen palaan.

torstai 1. marraskuuta 2018

This is Halloween

Otsikko tulee suoraan elokuvasta Painajainen ennen joulua. Jos kappale ei ole lainkaan tuttu, niin äkkiä katsokaa se youtubesta. Elokuvalippujen puolella tänään kerroin The Lost Boys vampyyreistä.



Tänä vuonna oma Halloweenin juhlinta ei ole ollut itselläni kummemmin mielessä. Mitä nyt viikonloppuna (eli huomenna) ajateltiin herkutella ite tehdyllä pitsalla, sipseillä ja votkalla. Löysinpäs alennuksesta ihan halloweenkakunkin. Ei mikään iso, muttei kyllä paljoa maksanutkaan. Tänä vuonna kun en perinteistä kurpitsapiirakkaa jaksanut itse alkaa vääntämään.

Kurpitsapiiras, lyhty ja essu joltain vuodelta
Minulla oli nuorempana tapana juhlia Halloweenia paljon juhlallisemmin. Ystäväni piti joka vuosi Halloweenjuhlat, joihin tietenkin piti pukeutua. Tässä vähän kuvia niiltä ajoilta.
Halloween 2006 rokkarina
Halloween 2007 Brandon Lee
Halloween 2008 teemana oli elokuvat, joten olin Beetlejuice. Juhlissa nähtiin myös Batmanin  Jokeri ja Cruella De Vill

Jussi69:n The Night With The Vampires koristaa tätä Halloweenia
Olen nyt koittanut lukea Stephen Kingin Painajaista, mutta harmikseni kirja ei ime omakseen. Monesti olen näihin aikoihin vuodesta katsonut vampyyrielokuvia. Muutama niistä on suosikkejani, ei tosin kovinkaan moni. Viikonlopulla koitan houkutella jos mieheni innostuu seuraksi katsomaan Kadotettujen Kuningatarta. Tämä on astetta synkempi Twilight, kun vampyyrikunigatar haluaa tuhota ihmiskunnan. Elokuvassa on muuten mielettömän hyvä musiikki.




 Happy Halloween!!!