Kesäolo on

Kesäloma alkaa tämän öisen työvuoron jälkeen, mitä kyllä on jo odotettukkin. On ihanaa olla muutama vikko ilman työstressiä. Toinen osa lomasta tulee pidettyä elokuussa, joten loma taas tuntuu jonkin verran pidemmältä kun silloinkin saa lomailla.

Kyllä tänne Manseen on aurinko ihanasti paistanut ja kesäksi on monia suunnitelmia. Ensin Britteihin, juhannuksena täyshoitoon avomiehen porukoille. Töitä ei edes loman jälkeen ole paljon annettu ja Helsinkiin ja Linnanmäelle tulee suunnattua lyhyesti ja ehkäpä jopa Alahärmän suuntaankin. Elokuussa suuntana on sitten pohjois-pohjanmaa ja ehkäpä jopa Kuusamo. Ainakin nyt ajateltuna kesä tuntuu ihanan pitkältä.

Kävin tänään kevyellä lenkillä läheisen järven ympäri ja ulkona oli ihana kesäsade. Tätä kappaletta kuunnellessa ja sadepisaroiden lentäessä iholle oli jotenkin taianomainen tunnelma. Se oli jotenkin niin kaunista kun sade osui järven pintaan. Ihanaa.

Kesä on oikeasti täällä ja vähän soi päässäni Smurffien rallatus: Kesäolo on, kesäolo on, kesäolo o-o-e-o-o-on!

Lämpöistä ja rentouttavaa kesän alkua!

Muumi pc-pelini

Lisää nostalgiapläjäyksiä on nyt luvassa ja esittelyssä klassiset Muumi tietokonepelit, jotka olen omistanut jostain vuodesta 1995 lähtien. Molemmat pelit on kesäisiä, suht helppoja ja ainakin minulle ihanan tunnelmallisia.

Muumit Meren Aalloilla

 Muumit meren aalloilla tietokonepeli on vanhin tietsikkapelini mitä olen omistanut. Sen olen aikoinaan saanut iskältäni ja vanhempieni makuuhuoneessa meillä ensimmäinen Windows 95-aikoinaan komeilikin ja tätä tuli pelattua. Vanhassa pelissämme oli erilainen kansi, mutta peli on lähes täysin samanlainen kuin tuolloin 1995. Ainoastaan Niiskuneidin taikatelttaan on tullut kolmas kierros erikoisilla eläimillä ja Nipsun maalauspeli ei lainkaan toimi. Kyseinen peli oli minulle jo tuolloin tärkeä ja aina väillä lainasin sitä eräälle perhetutullemme ja häneltä sain vastineeksi Peppi Pitkätossu pelin. Kun tätä omaa Muumiani sitten kaipailin, niin oli jälleen aika vierailla nuilla perhetutuillamme, he kun asuivat vähän kauempana. Nyt kun Windows 95-koneemme on aikoja sitten romutettu, on ihanan ilahduttavaa, että tämä kyseinen Muumi toimii myös läppärilläni. Samaan Muumipelisarjaan kuuluu muitakin pelejä, joita olen kirjastosta lainaillut, mutta ei ne ole yhtä hyviä. 

Muumit Meren Aalloilla pelissä ei ole varsinaista päämäärää, vaan se sisältää paljon pikkupelejä. Jos voittaa kolme pikkupeliä voittaa kolme pokaalia ja pääsee Muumimamman kanssa ohjaamoon ja sieltä ohjata Merenhuiskeen takaisin Muumilaaksoon.

Taikatelttaa napauttaessa pääsee Niiskuneidin seuraksi sirkustelttaan, jossa pitää tunistaa mikä ääni kuuluu millekkin eläimelle. On ilahduttavaa huomata, että hevonen ja tuo lisko on täysin samaa kuosia, mitä Muumilaakson Tarinoissa. (Hevonen on Primadonnan ja lisko löytyy Viidakkojaksoista) Kun vastaas oikein Pikku Myy taikoo eläimen pois, jos väärin tulee pelle pelleilemään sinulle.

 Alemmasta ikkunasta (en muista kummasta) näyttää kieltään Pikku Myy, Myyllä on tuolileiki käynnissä hattivattien kanssa ja jos hiiren ohjaus ontuu (niin kuin meillä aikoinaan) tätä ei ollut helppo voittaa. Tuo tuolileikki tuo kyllä mieleen omiakin muistoja, kun käytiin pohjosempana äitin ystävän perheen luona kylässä ja aina leikittiin tuolileikkiä, musiikkina soi tietenkin Smurffit.

Kun painaa ohjauskopin viereistä piippua tulee esiin Hemuli, joka yrittää napata lentokaloja Muumeille ruuaksi. Välillä voi lokki tulla nappaamaan jo kalastetun kalasi, tai kissa ottamaan sen. Ne voivat myös karata itsestään. Välistä lentokalojen reitille hyppää myös miekkakaloja, jotka rikkovat verkot. Ne voi koittaa pysäyttää paistinpannulla. Vanhassa pelissäni ei tuota pyykkinarua ollut ylhäällä, vaan kalanmuotoinen pilvi, missä luki numeroilla montako kalaa on saatuna.

Muumipappa on ylhäällä korissa ja miettii mitä laittaisi seuraavaksi päällensä. Pappa kyllä näyttää kun on tyytyväinen asuunsa. Vanhassa pelissäni säkkipillin soitto kuulosti aivan karsealta ja koitin aina laittaa silloin kädet korvilleni. Papalle kyllä saa luotua hauskoja asukokonaisuuksia, vai mitäs sanotte tuosta viikinki lookista?

Isosta savupiipusta pääsee leikkimään vikkelän Tahmatassun kanssa. Hänet pitä vaan saada useasti kiinni. Pikku Myystä lähtee yksi piste ja ravusta katoaa kokonaan nuoli. Kannattaa siis olla varovainen. Tämä oli myös vähän hankala peli, jos hiiri ei liiku kunnolla, niin kuin meillä aikoinaan.

Muumipeikkoa painamalla pääsee sukeltamaan merenpohjaan, jossa pitä vain kerätä esineitä. Tämä on varmasti suosikkipelini, koska jotenkin tuo vedenalainen maailma on nätisti kuvattu minun silmiini.

Kun kolme palkintoa on saatu pääsee pelaamaan ohjaushytissä navigointipeliä. Voeressä on torvimuistipeli, josta en ole koskaan pitänyt.

Navigointipeli on todella helppo, viet vain Muumit uimahuoneelle ja pysyt sinisellä viivalla. Drontti Edward, Mörkö, Tahmatassut ja muut ei tässä mitään pelottavaa tee. Kolme kierrosa näitä on ja peli on siinä.

Tässä on alun Muumimaalkso josta matkalle lähdetään. Pelissä toisessa Merenhuiskeen ikkunasta on vielä Nuuskamuikkusen Muistipeli ja ylhäällä ohjauskopin katossa Nipsun värityspeli. Harmikseni tuo värityspeli on ainoa, mikä ei itellä enä toimi. Siinä on nimittäin ihan hauskoja kuvia, kuten vaikka Viljonkka Ikkunassa, jonka löytä Taikatalvi Muumikirjasta.

Tässä tuon pelikerran kolme pokaaliani, Muumipeikko, Tahmatassu ja Muumipappa pelistä.

Suuri Muumijuhla

Suuri Muumijuhla pelin ensikosketus on muistaakseni paikallisesta kirjastosta eräänä talvipäivänä. Aika pian pelin sainki itselleni ja silloin se tuntui vähän hankalalta. Välillä se tilttaili paljonkin, mutta nykyään onneksi kyseinen sama vanha peli toimii. Kyseessä on eri sarjan peli, kuin Meren Aalloilla, ja sen kyllä tyylistäkin huomaa. Positiivista on, että lähes kaikki äänet Suuressa Muumijuhlassa on Muumilaakson Tarinoista.

Suuri Muumijuhla alkaa siitä kun tavataan Pikku Myy ja mennään Muumitaloon herättämään Muumit. He ovat luvanneet pitää ystävilleen suuren kvätjuhlan ja Pikku Myyn on autettava. Pelissä kerätään samalla pisteitä ja niitä saa mitä paremmin suorittaa pikkupelit ja painelee kaikesta hassunnäkösestä. Sillä lähes mikä vain tavara liikkuu, kun sitä painelee.

Aluksi tavataan Pikku Myy terassilla ja mennään Muumitaloon. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutkailla rauhassa keittiötä ja aulaa.

Muumien vanha perhepotretti löytyy seinältä. Tämänkin kuvan voi värittää Meren Aalloilla Nipsun Ateljeessa.

Muumien aulassa puhelinta painamalla voi nähdä Hemulin vastaamassa Siihen. Ruusun viereisen huoneen ovi on lukossa, mutta sinne saadaan avain myähemmin. Portaikkoa koristaa Hattivatit ja niitä pitkin mennään ylös Muumimamman ja Papan makuuhuoneeseen.

Muumimamma ja Muumipappa nukkuvat vielä sikeästi talviunta. Muumimamman saa hereille, kunhan painaa herätyskelloa.

Muumipapan saa taasen hereille, kunhan osallistuu hänen uneensa. Pappa matkustaa kuumailmapallolla kotiin ja matkan varrella on hirvityksiä, ufoja, lehmiä ja lentäviä Viljonkkia. Jos pelaa haastavampaa peliä niin täytyy lentää aina Nuuskamuikkusen teltalle asti. Normipelissä uni loppuu Muumitaloon.

Muumimamman ja Papan takassa elää hassuja vieraita. Kun molemmat on saatu hereille voi mennä yläkertaan herättämään Niiskuneitiä ja Muumipeikkoa.

Muumipeikko herää, kunhan päristää hänen rumpujaan lujasti ja Niiskuneiti kun avaa ikkunan, josta lintuset tulevat herättämään hänet.

Niiskuneidin ja Muumipeikon kerroksessa on myäs kaunis lumisadepallo. Toiselta puolelta vie tikkaat ullakolle, missä Muumipappa jo odotteleekin.

 Muumipapan ullakko on täynä rompetta ja roinaa ja laivasta löytyykin merirosvohattivatit. Ullakolla Muumiapan kanssa kevätjuhliin tehdään ilotulitteita. Niitä voi aluksi testata ikkunasta
aamuhämärässä ja ihan nättejä ovat.  Muumipapan kaukoputkella voi myös tiirailla Muumilaakson asukkeja.

Kun ilotulitteet on saatu valmiiksi voi laskeutua takaisin alas ja piipahtaa Niiskuneidin huoneessa jossa tehdään hänen kanssaan nukketeatteri esitys kevätjuhliin.

Muumipeikon huoneessa taas juhliin tehdään musiikkia hassulla Hemulofonilla.

Ruoka vielä juhlista puuttuu ja siksi Muumiammaa pitää auttaa, sillä Haisuli onsotkenut keittiötä ja Mamma tarvitsee raaka-aineita. Jos olet liikaa alhaalla, niin homssu vie sinut roskiin. Tämä onkin välillä jopa vähän ärsyttävä peli.

Juhalvalmistelut on melkein valmiina, mutta kutsukortit puuttuu. Ne tehdään yhdessä Nipsun kanssa. Kortteja voi tulostella myös omaan käyttöön. Viisi korttia tarvii tehdä ja Nipsuanta resinahuoneen avaimen.

Resinalla lähdetään kiertelemään ympäri Muumilaaksoa ja jakamaan kutsukortit. Resinan käyttö on yllättävän hankalaa, sillä sitä ei näe itse kartassa, missä oikein menee. Kun kutsut on jaettu juhlat alkavat.

Juhlissa esitetään kaikki ohjelmanumerot ja tietysti syödään. Ja siinäpäs se peli sitten onkin. Itse ennen seikkailua voi tietty käydäpelaamassa pikkupelejä erikseen ja sieltä löytyykin jätkänshakki jota ei itse seikkailussa ole. Vastustajksi ovi valita Muumiepikon, Niiskuneidin tai Muumipapan.

Ei Muutakuin tervetuloa Muumilaakson Juhliin!

Balatonsuklaata Balatonjärvellä

Tulevan Iso-Britannian matkafiliksissä ajattelin jakaa muutaman matka- ja kaupunkikertomukseni ulkomailta. Lapsena kävin paljon perheen kanss aulkomailla, mutta ala-asteaikojen jälkeen sellainen rantamatkailu aikapaljon hävisi. Unkariin kuitenkin eksyin siskon kanssa pääsiäisenä 2013. Sisko on aiemmin asunut Unkarissa, joten hän tiesi kaupungit missä vierailtiin ja tomi matkaoppaanani.

 Aloitimme matkamme kylästä nimeltä Szentendre. Olimme siellä eräässä kauniissa majatalossa yötä. Majatalon lähellä oli eräs kreikkalainen ravintola, josta ensimmäisenä iltana haettiin kreikkalaista ruokaamukaamme. Se oli kyllä oikein hyvää, mutta hauskinta oli kun katsoimme paikallista televisiota, missä ohjelmat oli dubattu saksaksi. Sieltä tuli nimittäin yksi suosikki komedioistani Kuolema pukee häntä ja kyllä ol ikoomista nähdä Marilyn Streep muka puhumassa saksaa. Seuraavana aamuna telkusta löytyi aamupiirrettyjä ja Maija Mehiläisen laulussa Maija oli kääntynyt Moojooksi.

Kiertelimme pieniä kauppoja ja toreja. Erästä pienestä lankakaupasta löysimme kivoja ristipistoja ja itse hankin Disneyn Bambiristipiston. Katselimme siskon kanssa kaikkia niitä kauniita ristipistoja ja jompi kumpi meistä sanoi jostain työstä, että "Kiva kuva". Joku paikallinen pikkupoika kuuli sanomamme ja alkoi matkimaan: "Kiiva, kuva, kiiiva kuva." Hän ei varmaan tänäkään päivänä tiedä, mitä kiva kuva tarkoittaa. Iltaisin taasen kävelimme ja kiertelimme katsomassa pimeneviä maisemia. 

 Sisko piirsi Szentenderen erääseen postikorttiin. Kirjakaupasta löysin ihanan nahkakantisen muistikirjan ja kävimme pienissä kahviloissa ja hassuissa ravintoloissa syömässä. Eräänkin ravintolan nimi oli Flow. Paljon myös vain kiertelimme kivoissa maisemissa ja otimme tunnelmavalokuvia. Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin mentiin junalla ja siellä kanssa kiertely jatkui.

Paikallisesta kahvilaista sai aivan ihania leivoksia. Kauppahallia myös etsittiin, mutta jostain kumman syystä eksyttiin matkalla. Budapestissä kävin myös ensimmäisen kerran Burger Kingissä, sillä se oli paras paikka löytää halpa vessa. Minusta on aina negatiivista, että julkisesta vessasta pitä maksaa jotain, mutta koska yksi euro oli tuolloin jotain 300 florinttia, niin 10 florinttia vessamaksusta ei tuntunut pahalta.

Paikallinen kauppa, missä myytiin kaikkea rock- ja populaarimusiikkiin liittyvää tavaraa. tämä oli ilo minun silmille. Paikallisessa Hard Rock Cafessa myös piti tietenkin käydä, ja hankkia oma Hard Rock Cafe Budapest paita.  Budabestissä oltiin yötä siskon kaverin luona ja hänen mukanaan lähdettiin matkalle hänen porukoidensä mökille Balaton järvelle.

Balatonilla ollessamme oli pääsiäispyhät, jolloin kaupat oli muutnekin kiinni, joten vietimme pääsiäisen kivassa vähän maalaisemmassa miljöössä. Ulkona oli kova myrsky ja siksi viihdyimme sisällä lukemassa. Siskoni ystävän perhe oli oikein mukava ja saatiin syödä kunnon pääsiäisateria. Minua ja siskoani ihmetytti, että Unkarissa on ilmeisesti perinteenä syödä pääsiäisenä pipareita. Minä kun tietysti yhdistän piprarit jouluun.

Kun myrsky vähän lieveni vietimme aikaa ulkona ja sellä viettivät myös aikaansa elukat. Koira Karo ja neljä ihanaa kisua viettivät siellä aikaa kanssamme ja sitten kierrettiin alueitä sillä ihanalla Balaton järvellä. Vatsa myöhemmin löysin paikallisesta ruokakaupasta suklaata, joka on nimetty järven mukaan Balatoniksi.

Matkamme aikana välillä oli aurinkoista, mutta enimmäkseen sadetta ja lunta. Se vähän söi matkafiilistäni Balatonilla. Palasimme sieltä takaisin sivistyksen pariin ja päädyimme takaisin Szentendreen. Tälä kertaa pääsimme ihan ilmaiseen yösijaan, sillä siskoni oli hankkinut meille sohvasurffauspaikan. Hän on aikasemminkin couchsurfinkia harrastanut, mutta minulle tämä oli ihan eka kerta. Houstaajamme oli nuori mies, joka oli kova suomi ja Sonata Arctica fani. Siitähän sitten riitti juteltavaa ja mukavaa oli hänen luonaan aikaa viettää. Hänen kotoaan nimittäin löytyi kylpyamme ja voi kun se tuntui ihanalta tuon Balatnin matkan jälkeen.

 Houstaajamme perhe keräsi Kindermunien yllätyksiä ja todella komea kokoelma heillä niitä olikin. Muutaman päivän hänen luotaan yötä olimme ja kävimme Budapestissä liesää kiertelemässä. Ostin mm. aivan ihanan Tuhkimo Barbinuken, josta oli myöhemmin haittaa, kun viime hetken ruokatuliaisia ostimme marketista ennen lentkoneeseen lähtöä. Nukke nimittäin alkoi laukussamme hälyttää ja jouduimme vartijoiden kanssa kaupan takahuoneeseen. Epäilivät minua ilmeisesti varkaaksi, mutta onnksi sisko osasi saksaksi puhua meidät pois sieltä, että ehdittiin ajoissa lentokentälle ja back to Finland.

Unkarin matkasta minulle jäi oikein kivat fiilikset. Olimme matkalla viikon, joka minusta utntui lopulta aika pitkältä ajalta, varsinkin ne päivät jotka Balatonilla vietettiin sisällä. Olen vähän erilainen matkustaja kuin siskoni, sillä haluan matkalani, että joka päivä on minulle jotain uutta ohjelmaa, enkä että voin tehdä siellä asioita mitä kotonakin voin tehdä. Tämän takia itse tykkään vähän lyhemmistä matkoista. tuolla koin jo koti-ikävän tuntua. Saa nähädä kun nyt mennään Britteihin, niin sielläkin viikko vietetään, mutta toisaalta ohjelmaa on suunniteltu jo sen verran paljon, että koti-ikäv äei toivottavasti ehdi yllättämään.

Balatonsuklaata Balatonjärvellä

Otto-Nallen touhuja

Otto-Nalle kirjoja on meille kotiani aikoinaan ostettu kaksi kappaletta: Otto-Nalle Lapissa ja Otto-Nallen kauppamatka. Tykkäsin näistä sillon ihan pikkusena ja onneksi kaikki muutkin Otto-Nalle kirjat olen näin vanhempana löytänyt kirpputoreilta. Kaksi ensimmäsitä Otto-Nalle kirjaa eli Otto-Nalle retkeilee ja Otto-Nallen syksy olenkin jo esitellyt täällä. Otto-Nallen talvipuuhat on sarjassa seuraavana, mutta katsotaan sitä kirjaa sitten lähempänä ensitalvea. Muut Otto-Nalle kirjat sijoittuu kesäaikaan ja niihin voidaan nyt tunnemallissti paneutua.

Otto-Nalle lähtee tässä kirjassa vaeltamaan Lappiin hyvän ystävänsä Tapsan kanssa. Matkalle lähdetään junalla ja tavataan poroja sekä tonttuja ja katsellaan tietysti upeita Lappimaisemia. Tässä kirjassa on mielestäni valokuvakuvitus onnistunut äänimmäisen hyvin. Kuvista oikein hehkuu Lapin lumo ja taika. Olen suunnittelemassa pohjosen reissua loppusyksyksi hyvän ystäväni kanssa ja tämä kirja auttaa kyllä todella tunnelmaan pääsemisessä.

Otto ja Tapsa kiipeävät korkean tunturin huipulle

Kun janottaa niin tunturipurosta saa raikasta vettä

Joen yli päästään pätevästi omatekoisella lautalla

Kohiseva koski on mykistyttävä näky

Tonttujen kanssa on kiva syödä eväitä

Otto-Nalle Lapissa tarinaa ennen olimme saaneet nähdä vain Oton arkisia puuhia ihmisten kanssa. Nyt Otto sai kaverin mukaansa ja ihmiset jäi taakse. Lapin tarinan jälkeen Otto palaa ihmisten pariin ja viettää kevättä touhuilemalla. Paljon ollaan ulkosalla, mutta Otto viettää myös kevään juhlia, pääsiäistä ja vappua.

Otolla on keväinen vene leikittävänä

Oton omatekoisia ja hyvin ysäreitä pääsiäiskoristeita

Vappuilmapallot ovat aika erinäköisiä nyyisiin verrattuna

Kuudennessa Otto-Nalle kirjassa lähdetään kaupungille ostoksille. Ihmisiä on jälleen luvassa, mutta Otto saa mukaansa myös hyvän ystävänsä Ullan. Kaupungilla tunnetusti innostutaan leikkimään lelukaupoissa. Myös yksi vaasi rikoutuu vahingossa ja kuunnellaan kannettavalta kasettisoittimelta musiikkia.

Kauppamatka kirja tuo minun mieleeni lapsuuden lauantait, kun käytiin aina kaupungilla ostoksilla

Kaupungilla leulukaupassa on vaikka mitä jännää. Yksityiskohtana voi bongata Miina ja Manu lääkärissä kirjan, mitä nallet lukevat.

Viimeisin valokuvakuvituksella tehty Otto-Nalle kirja on Otto-Nalle Huvipuistossa. Tarkemmin sanottuna Särkänniemessä.

Tästä kirjasta näkee hyvin kyllä sen ajankulun, kuinka Särkänniemi on muuttunut. Kuvituskessa näkyy niin vanhoja, jo edesmenneitä laitteita, kuin oman aikansa innostusta. Oton kanssa huvipuistoon lähtee Jonna tyttönen, jonka kanssa laitteiden kyydin lisäksi katsellaan eläinpuiston eläimiä, ollaan juomatauolla, lasketaan mäkeä ja hypitään pomppulinnassa. Kirjassa myös näytetään jo edesmennyttä Delfinaariota ja sen silloisia delfiinejä, joita kaikkia en itse edes ole elämäni aikana ehtinyt näkemää. Tämä huvipuistokirja on todella tunnelmallinen ja tuo mieleen sen ilon mikä huvipuistoissa pitääkin olla. Ei hurjuus, vaan hauskanpito. Kannessa komeilee vissiin vieläkin Särkässä oleva leppisjuna.

Särkänniemen hinnat on ollut kovin alhaiset aikoinaan, verrattuna nykyhintoihin. Klassisen possujunan kyytiin olen nykyään jo liian iso. Yhyy.

Särkänniemessä Otto ja Jonna syövät hattaraa. taustalla näkyy jo edesmennyt kummitusjuna, joka minua ainakin aikoinaan pelotti kamalasti.

Nämä laitteet on vielä Särkässä. Vanhat autot ajaa kyllä nopeammin mitä muksuna ja tuon taikajoen ympärille on tuotu jotain ihmeellisiä maalattuja kaloja. Paljon hienompi tuollain luonnonmaiseman kanssa.

Otto-Nallesta on tehty vielä ainakin yksi kirja, mutta se ei ole enää valokuvakuvituksella. Sen nimi on Otto-Nalle puutarhassa. Kirpputorilla olen nähnyt sitä myytävän, mutta Otto on siinä ihan eri hahmo jo, etten ole kokoelmiini hankkinut. Nämä alkuperäiset valokuvin tehdyt Otto-Nallet on tälläisinä rakkaita. Otto-Nallet on kustantanut Satukustannut, joka on myös kustantanut kuuluisat Miinat ja Manut.

Otto-Nallen takakansi