Kirppis kymppi

Seurasin syksyllä tv-ohjelmaa Kirppiksen Kingi. Siitä sain idean tähän postaukseeni, eli esitellä 10 parasta kirppislöytöäni. Olen käynyt kirppiksillä ihan pikkutytöstä asti ja edelleen kirppisket ovat minule mukavia seikkailun paikkoja. Aina kun vaan mahdollista käyn mielelläni kirppiksillä. Parhaita ovat toei- ja pihakirppikset ja kirpparit joissa on ihan myyjät pöydän takana. Niistä teen eniten mielenkiintoisia löytöjä. Toisena on itsepalvelukirppikset, mitä Suomessa onneksi on aika paljon. tämän hetkinen suosikkini niistä on Tampereen Koivistonkylän Prismassa sijaitseva Tarina. Kierrätyskeskukset lasken kanssa kirppisten joukkoon, mistä olen tehnyt yllättäviä löytöjä. 

Tähän top 10 listaan en ottanut mukaan tuotteita mitä olen ostanut tori.fi, huuto.net, tai facebook kirppiksiltä. En myöskään niitä mitä olen löytänyt tai saanut ilmaiseksi tai ostanut leffa, vaate tai levydivareista. Yleensä tälläisistä paikoista ostan jo valmiiksi tiettyä etsimääni tavaraa. 

Mietin millä perusteella tuotteet pääsee top 10 listalleni. Annan eniten arvoa sille, minkä ilon tunteen kyseisen tuotteen löytäminen on minulle tuottanut.   

10. Kynttelikkö

Ostospaikka: Bonus kirppis, Tampere

Hinta: jotain 3-5€

Vuotta en muista, mutta ihan keksikesällä löytin tämän ihanan, puisen sähkökynttelikön Bonuksesta. Yleensä nämä kyntteliköt ovat niitä enemmän kolmion mallisia, mutta itse pidän kovasti tästä suorasta. Sitä ei ole maalattu, vaan on edelleen aidon puun värinen. Parastahan on se, että nämä kynttilät eivät ole mitään orsanssiin vivahtavia ledejä, vaan aidon lämpimän keltaisia. Tämä kyntelikkö on joukajouluisessa käytössä ja toimii edelleen hyvin.

9. Eka- ja Tokaluokka pc-pelit

Ostospakka: Joku hallissa oleva kirppispäivä, Oulu

Hinta: Yhteensä 1€ 

Minulla oli nämä pc-pelit lapsena ja tykkäsin Alkupolun peleistä todella paljon. Kun tietokoneemme ajan saatossa muuttui Windows95 mallista paljon uudempaan, niin nämä pelit hävitettiin. Kun sitten jossain Oulun hallissa olevan kirppispöydän yhdestä korista nämä bongasin, niin pakohan ne oli ottaa mukaan. Näistä alkoikin minulla vanhojen lapsudenpelien keräily aikuisena. Mieheni vielä latasi läppärilleni virtuaalikoneen, niin että saatoin pelata näitä. Voi ei, Rohmuhirviö!

8. Joulupukin Paja Musikkisatu

Ostospaikka: Peräkonttikirppis, Tampere

Hinta: 2€

Olen lapsesta asti omistanut Disneyn Musiikkisatuja ja kun sitten niiden takana on listausta, että mitä kaikkea on julkaistu, niin olen aina himoinnut tätä. Kun Peräkonttikirppiksellä Joulupukin Paja tuli vastaan en voinut pysyä nahoissani. Olin niin innoissani. Harmikseni kasettia ei tuohon ollut myynnissä, mutta paljon myöhemmin sain kasetin ostettua facebookin kautta. Kirja seuraa Silly Symphonia Joulupukin paja todella kivasti, vaikka käännös on tietty tehty eri tavalla mitä suomennoksessa. 

7. Aku Ankka Tarjotin

Ostopaikka: Tarina kirppis, Tampere

Hinta: 2€

Pari euroa pienestä tarjottimesta kuulostaa itselleni vhän tuhlaukselta, mutta jouluinen kuva Aku Ankasta ja veljenpojista on niin ihana. Mukana on myös bambi ja Pöllövaar. Tämä on vaan niin kanis tarjotin, että täytyy olla joka joulu esillä. En tiedä yhtään onko virallista Disneytuotantoa vai mitä, mutta on todella kaunis. 

6. Vesa-Matti Loiri; Sydämeeni Joulun Teen Lp-levy

Ostopaikka: Bonus Kirppis, Tampere

Hinta: 5€

Yllättävän paljon joulujuttuja tälle lisitalle päätyy. Olisinko ollut 8-vuotias kun löysin äitini hyllystä tämän joululevyn cd-version ja kuulin Loirin tulkitsemana Tontun (aikasemmin olen kuullut vain Essi Wuorelan Harlekiini vesrion). Kyseinen levy on upea ja kun Lp-soitin on talouteemme hommattu, niin ehdottomasti päätin heti ostaa tämän levyn, kun sen satuin löytämään. 

5. Punaiset popot 

Ostopaikka: Pihakirppis, Ylöjärvi

HInta: 4€ 

Olen todella huono ostamaan vaatteita ja kenkiä tavallisilta kirppiksiltä. Nämä tulivat ihan puskasta vastaan, kun päätin vähän tutustua tulevaan (eli nykyiseen) asuinalueeseen. Vuorentaustassa oli jokin kirppistapahtuma, eli jokainen saattoi pihallensa pistää pystyyn kirppiksen ja netissä luki osoitteet missä näitä on. Samalla kun kävin tutustumassa uuden kotimme (eli nykyisen kotimme) lähiympäristöön, kiersin näitä pihakirppiksiä. Ihan viimeisimmältä minulle iski silmään nämä punaiset popot. Sovitin ja se olirakkautta ensisilmäyksellä. Täydellinen koko, täydellinen väri, täydellinen malli ja koska kolikoita oli vain 4 lompakossa, niin sain sillä. Rakastan kenkiä, jota kopisee kävellessä.

4. Soundi lehdet

Ostopaikka: Joku jo edesmennyt kirppis, Oulu

Hinta: 3€

Ja yllä olevista kuvista voitte päätellä miksi nämä lehdet ovat niin tärkeitä. Ihan sattumalta kerran lukioikäisenä käytiin äidin kanssa jollain vanhalla Oulun kippiksellä ja yhden pöydän alapuolella oli lehtiteline, joissa muutama Soundi. Ja molempien Soundien kannessa The 69 Eyes. Todelakin ostin ja iloitsin näistä haastatteluista niin. Kun Yö Saapuu Pariisiin jutussa Jyrki jopa kommentoi Paris Kills levyä ihan kappale kappaleelta. Alempi lehtijuttu käsittelee enempi Sixtarien historiaa, kun Framed In Blood kokoelma ja Helsinki Vampires Live dvd olivat ilmestyneet. Aivan ihania haastatteluja ja kuvia, ja siski olenkin säilönyt nämä leikekirjaani.

3. Disney Musiikkisatu boxi

Ostopaikka: Bonus Kirppis, Tampere

Hinta: 10€

Aivan pakko myöntää, että tämän löydön teki kyllä avomieheni. Olimme siis yhdessä Bonuksella, mutta hän bongasi mulle tän hyllystä. Olin aivan myyty ja käskinkin häntä pitämään pakettia, sillä välin kun kävin automaatista nostamassa käteistä (Bonuksella ei koskaan käynyt kortti). Boxi sisältää siis nuita samoja musikkisatuja mitä tuo Joulupukin työpaja on. Kaikissa kirjoissa oli kasetit mukana ja sisältö oli todella hyvässä kunnossa. Osa kirjoista minulla olikin entuudestaan, mutta suurin osa oli ihan uutena, kuten esim. Pete ja Lohikäärme ja Arielin Syntymäpäivä. Paketin sisällä oli siis punainen muovikotelo, missä kirjat ja kasetit olivat paikoillaan. Kun otin muovkotelon pois, sen alla oli elävä hämähkki, yak. Sen koommin en ole koteloa siinä pitänyt ja tämä boxi onkin nykyää  ihan täynnä kun olen kerännyt musiikkisatuja lisää. 

2. Barbababa 4, Sing-a-long-songs Hei-hoo ja Zip A Dee Doo dah vhs-kasetit

Ostospaikka: Barbababa 4 kierrätyskeskus Orivesi, Hei Hoo Kierrätyskeskus Raahe ja Zip a dee Doo Dah joku jo lakkautettu kirppis, Tampere

Hinta: Kaikki 1€ kpl.

Laitoin videot nyt samaan nippuun, sillä niiden tärkeysjärjestystä on mahdoton arvioida. Barbababan muistaakseni löysin ensin, kun asuin Orivedellä. Ihan sattumalta kierrätyskeskuksen videohyllyssä oli tämä vimeisin Barbapapa ja se aloitti Barbavidoitteni keräilyn ja ylipäätänsä vhs-harrastukseni. Kun katsoin animaation aikuisiällä ensimmäisen kerran, löysin sisältäni palan hukkunutta lapsuutta. 

Hei-Hoo video oli sellainen, mitä olin metäsätänyt. Muistin, että lapsena omistimme näitä Disneyn karaokevideoita suomeksi ja tämä osa on niistä selvästi harvinaisin. Siitä syystä, että suurin osa tämän videon lauluista on dubattu vain tätä vha-julkaisua varten, sekä laulut mitkä ovat Lumikki ja Seitsemän Kääpiötä elokuvasta on otettu tähän Matti Raninin dubbauksesta, koska kasetti on julkaistu ennen pekka Lehtosaaren tekemää Lumikin dubbausta. Juuri näiden harvinaisten dubbauksien vuoski, tämä kasetti on minulle yksi suurimmista aarteista. 

Ulkomaisia Sing-a-long-songs kasetteja olen nähnyt hyvun vähän. Pari ostin kerran huuto.netistä, mutta tämä Etelän Laulu elokuvan teemainen kasetti, on aioa mihin olen ikinä törmännyt fyysisesti kirppisellä. Suomalaisele tämä on jo itsessään harvinainen, kun Etelän Laulua ei ole täällä julkaistu (paitsi minullaha on sekin vhs-kasettina, Brittijulkaisuna tosin). Karaokelauluna on mukana It's a Small World joka on kohde ja läpileikkaus Disneylandin samannimisestä ajelusta. Vähän niin kuin Hei Hoossa on Pirates Of Caribbeanista. 

1. Barbie Vuosikerta 1990

Ostopaikka: Pop-up kirppis Kaijakan yläkerrassa, Tampere

Hinta: 3€

Se oli ihan tavallinen lauantai, kun äitn oli kylässä. Oltiin Radiokippiksen läheisyydessä, kunnes huomattiin nuoli, että Pop-up kirppis yläkerrassa. yhden huoneen verran tavaroita ja tmä kirja pöydällä. Sinä se oli! Silmäni oli pulpahtaa pästä. Coolin tyynesti maksoin 3€ kirjasta ja pihalla pompin onnesta. Samaa kirjaa olen nhänyt huuti.netissä lähtöhintana 30€ ja siinä oli jo huutajiakin. Suurelle barbieharrastajalle ja Barbielehtifanille tämä on ultaakin kalliimpi. Kirjassa on siis ihan kaikki vanhoista kansista lehtimainoksiin, valokuvin, julisteisiin ja arvontoihin. Ihan kaikki. Tämä on niin upea. Myös vuodelta 1989 on julkaistu vastaavanlainen kirja, mutta siitä pulitin huuto.netissä sen parikymppia. Tämä siis oli itselleni aivan todelinen löytö!

Extra; Muumitalo ja Merenhuiske 

Ostopaikka: Muumitalo joku kirppis Oulu, Merenhuiske Kodin Kakkonen Tampere

Hinta: Muumitalo 10€, Merenhuiske 20€

Nämä saavat kunniamaininnan siitä hyvästä, että nämä on minulla olleet lapsena. Merenhuiske ja hahmot ovat olleet "aina", mutta Muumitalo oli alunperin ihan eka ostokseni. Ostin sen jostain Oulun kirppistapahtumasta vuonna 1996 ja maksoin Muumitalosta 5 markkaa, jossa siis ei ollut lattioita kerrosten välillä. Tein lattiat vaaleanpunaisesta kartongista ja samoilla mumeilla leikin, mitä Merenhuiskeessa käytin. Sitten joskun iän myötä nämä lelut tuntuivat lapselisilta ja myin molemmat pois. Ehkä siksi juuri nämä aikuisiällä piti ostaa itselleni, ihan vain koska voin. 

Tietsikalla pelaamista

Kuten olettekin varmaan huomanneet, olen tässä blogissani innostnut tekemään useita postauksia liittyen tietokonepeleihin.  Tietokonepelit ovat nimittäin suuri osa lapsuuttani ja niillä on suuri nostalgia-arvo. Aina olen ollut isosti kallellani videoihin, mutta lapsudenkodin tuttavapiirissäni, minä olin se, joka eniten tietokoneita ja muita vempeleitä rassasi. Tietokoneisiin ja niiden peleihin minulla liittyy paljon rakkaita, tärkeitä ja haikeita muistoja.

Pikku Taipei

 Ensimmäisen kerran taisin koskea tietokoneeseen ollessani 2-3 vuotias. Olin isän sylissä, kun liikuttelin hiirtä pöytäkoneella ja pelasimme yhdessä Taipeita eli mahjongia. Isi opetti, että piti etsiä pareja. Se ei muuten ole lainkaan niin yksinkertaista miltä kuulostaa, sillä vaikka löydätkin parit, voi pelin silti helposti hävitä jos otat ne pois väärässä järjestyksessä. Pelasin kotona isin pöytäkoneella Windows 95:sella, mutta joskus pääsin jopa mukaan isin työpaikalle. Kun hän itse ei ollut huoneessaan, sain olla hänen koneellaan ja pelata Taipeita  tai niinsanottua pikku Taipeita. Siinä oli vihreä tausta (oikeassa sininen) ja palat eri kuvioilla. Muuten sitä pelattiin samalla tavalla.
Kotikoneelle eli vanhalle Windowd 95:selle sain ensimmäisen pc-pelini vuonna 1996 ja se on Muumit Meren Aalloilla. Tälläinen cd-romppu se oli:

ja voi että kun tykkäsin! Meillä oli yksi perhetuttuperhe, jonka tyttären kanssa aina lainailimme pelejä. Hän aina lainasi juuri tämn Muumipelin ja minä hänen Peppi Pitkätossu peliään. Kun saimme lainamme takaisin, tuntui Muumit taas niin ihanalta peliltä. Lapsena varmasti parasta pelissä oli Muumipapan pukeminen, näin aikuisena viehätyn aina Muumipeikon sukelluspelistä.
Isä osti minulle kanssa Smurffipelin. Se tapahtui vähän ennen isin menehtymistä, ja peli ostettiin jostain Zepeliinin tietokonekaupasta, siitä joka oli joskus vanhan postin vieressä. Peli oli englanniksi ja isi sen ehti asentaa, mutta ei hetinyt opettamaan miten peliä pelataan. Koska kielitaitoa ei tuolloin ollut, peliä pelasin aika tuurilla. Pelasin niin, että luulin miten voitetaan ja siksi en voittanutkaan sitä kunnolla, kuin ehkä kerran.

Muuten olen pitkälti laittanut äitin ostamaan haluamani pc-pelit ja olen itse ne opetellut asentamaan. Se oli helppoa; paina aina vain yes ja ok.  Usein pelit ostettiin kirpputoreilta tai alennuksesta. Alkupoilku Ekaluokkapeli ostettiin ennen koulun alkua ja koska tykkäsin sitä kovin, sain myös paljon saman sarjan muita pelejä; Tokaluokka, Kolmas luokka, Sim- kaupunki, Sim-puisto, Suomi-Seikkailu ja Matkkaraketti Mysteeriö. Naapurillamme oli kanssa Tiedonpuu peli, joka tuntui silloin kovin kiehtovalta, mutta mitä nyt youtubesta olen senkin nähnyt, ohan se yksinkertainen.

Tiedon Puu, jota en itse omistanut. Elävien irjojen peleistä löytyy kyllä netist hyvin vähän tietoa

Pelit olivat sellaisia, että äiti osti niitä lähinnä joulu- tai synttärilahjoiksi. Joskus saatoin jonkun toivoa, monesti äiti vain oli luottanut intuitioonsa ja arvannut, että tykkään tästä. Timon ja Pumba Flipperin sain joululahjaksi, samoin myös myöhemmin Aku Ankka Universumin Sankarin. Näitä muistan joululomillani lapsena pelanneen ja paljon. Barbie and Her Magical House taasen oli äitiltä loistava kirppislöytö., samoin Hugo-pelit. Vaaleanpunainen pantteri Matalippu Vaaraan myös oli kirppikseltä, ja jumankekka kun se oli vaikea.

Timon ja pumba flipperi oli yksi ensimmäisiä pelejäni

Tietokoneella en ole koskaan siirtynyt aikuisten pelihin. Tony Hawk Pro Sketer pelin joskus halvalla ostin, enkä edes toista maailmaa saanut läpi, joten siinä jo opin, että minulle sopii ihan vain lasten pelit. Harry Potterien ensimmäiset saan vielä onnistumaan, mutta kaverilta lainattu Liekehtivä Pikari tyssäsi alkutekijöihinsä ja pari kesää sitten ostamani Puoliverinen Prinssi oli ohjauksellisesti niin haastava, että luovutin pian. Niistä alkupään Harry Potter Peleistä tykkään kyllä, ne on tarpeeksi yksinkertaisia. Vaikka onhan se dubbausjälki aika karmivaa, kun Harrya kutsutaan Harriksi. Yksi syy Harry Poterehin innostumiseen oli kylä Viisasten Kivi peli, sillä pelasin sitä kaverillani jo ennen kuin katsoin ensimmäistä elokuvaa, saatikka luin kirjoja. Tällä kaverillani oli muutekin hyviä pelejä ja oari suosikkiani onkin tullut alunperin häneltä: Barbie Super Sports sekä kaikkien aikojen tietokonepeli Keisarin Uudet Kuviot.

Harry Potter ja Salaisuuksien Kammio pelissä voi voittaa Harry Potter velhokortin

Tässä vielä linkit jo aiemmin julkastuihin tietokonepelipostauksiin:
Muumi pc-pelini
Alkupolku Ekaluokka
Alkupolku Tokaluokka
Kultapossu ja Leo Leijona Sateenkaarivarkaat
Moving Puzzle - Pyörivät palapelit
Alkupolku Kolmas luokka
Manu ja Matti
Barbie Super Sports
Suomi Seikkailu
Barbie and her magical house
Hugo

Ja on lisää tulossa! Smurffit, Vaaleanpunainen Pantteri, Disney pelit ja Harry Potterit tulen vielä julkaisemaan.

Suomi Seikkailu

Alkupolun Suomi Seikkailu peli oli minusta lapsena todella hauska peli. Vaikka se on todella yksinkertainen, eikä välttämättä yhtä opettava kuin muut Alkupolun pelit, niin sen seurassa viihtyy kyllä.

Kuten kuvasta näkyy, Suomi Seikkailussa on todella yksinkertainen animointi. Se ei siltikään haittaa. Peli alkaa tv-uutisilla, joissa kerrotaan, että pahamainenen roisto joka tunnetaan nimellä Professori on karannut vankilasta, Professorilla on kutisktuskone, jolla hän kutistaa kuuluisia nähtävyyksiä tulitikkuaskin kokoiseksi.

Professori on siis karannut vankilasta ja on jossain päin Suomea. Pelaaja ohjaa kolmea salaista agenttia ympäri Suomen, joiden tehtävänä on päästä samaiseen kaupunkiin Professorin kanssa. Samassa kaupungissa agentti ottaa rosvon saman tien kiinni.

Kun ollaan kaupungissa esiin tulee tälläinen ruutu. Ylhäällä lukee mikä kaupunki on kyseessä. Sivussa suurenuslasien alla lukee joka agentin budjetti, jolla he matkustavat. Lentoliikenne on nopeinta ja kallista, laiva hidasta ja edullista. Suosittelen kuitenkin käyttämään bussia ja junia, ne ovat edullisia ja niillä pääsee parhaiten kulkemaan keskellä Suomea.

Peliä voi pelata joko vihreälä, punaisella tai sinisellä aentilla. Kaikista parasta on kuitenkin käyttää kaikkia agentteja. Yhta suosittelen pitämään eteläsuomessa, yhtä idässä ja yhdellä kulkea. Hahmoa voi vaihtaa milloin vain, hahmo vain aina jää siihen kaupunkiin mihin se jätit. Pelin aloittaessa kaikk ihahmot ovat eri kaupungeissa. Aivulla ylhäällä on Suomen kartta, jolla voit katsoa missä hahmosi sijaitsee ja mitä kaupunkeja on lähellä. Sivulla on kello, jota on suht turha seurailla. Kello liikkuu aina kun hahmot ovat liikenteessä, tai katsot karttaa ilman hahmoa. Jos kello menee täyteen, niin peli loppu ja Professori pääsee karkaamaan ulkomaille.

Tässä kuvassa näkyy Etelä-Suomi. Ahvenanmaalle pääsee ainoastaan veneellä. Lentokenttiä ei pelistä montaa löydy, olisiko Helsinki, Oulu ja Rovaniemi olleet lähes ainoita. Laivalla pääsee Turun ja Ahvenanmaan lisäksi ainakin Vaasaan. Kaikkia Suomen kaupunkeja ei tietenkään pelissä näy, muuten kartta olisi tupaten täysi. Esimerkiksi Tampereen lähikaupungeista puuttuu kokonaan Nokia ja Ylöjävi.

Peli tuntuu aluksi suht vaikealta. Mistä lähtä karkuria etsimään? Alkuun pitää tehdä pari harhakierrosta naaåpurikaupungeissa, mutta siht pian saat tälläisen tarkkailulaitteen. Laite on heti käyttövalmis ja kun siitä painaa, saa tarkan sijainnin Professorista. Laitetta voi käyttää uudestaankin, mutta sen latautumisaika on toooodella hidas.

Itse matkustelu, sitä tämä peli pitkälti on. Kuvassa oleva tyyppi on konnari, joka myy junalippuja. Kaupungeissa on puistoissa istujia, kioskin pitäjiä, papparaisia ja lastenvaunujen kökkijöitä. Heidän kanssa voi jutella ja saada ehkä tietoa onko Proffaa sielläpäin näkynyt. Rekkakuskeila voi saada ilmaisia kyytejä ja puistotyypeiltä ilmapalloreissuja. Jotkut tyypit ehdottavat, että voit maksaa pienen summan ja he soittavat sinulle perään kun näkevät proffan. En tiedä onko siitä mitään hyötyä kylläkään...

Keskusteluissa tyyppien kanssa saat valita muutamasta repliikistä mitä haluat sanoa ja hahmot siitä sinulle vastaavat. Joskus tyypit ovat ehkä nähneet Proffan, mutta eivät kerro siitä sinulle, jotan kaikkia ei kannata uskoa.

Kioskin pitäjältä voi ostaa usein salmiakkia. 

Lähdettäisiinkö Tampereeta vaikka Jyväskylään.

Imatralla ilmeisesti paistaa aurnko muijan arskoista päätellen. 

Oulussa kökitään lastenvaunuja. 

Osalta väestä ei voi edes kysyä Proffasta, van replat sivuuttavat koko aiheen.

Jos tästä pelistä jotain oppii niin Suomikuva avartuu ja oppii missäpäin eri kaupungit Suomessa sijaitsevat. Harmikseni varsinki pohjoissuomesta ei ole lainkaan laitettu kaikkia kaupunkeja esille. Kuusoma ei tässä esim. näy, mutta siithän tuli kaupunki vasta vuonna 2000. Itse peli on muistaakseni julkaistu vuona 1998. 

Jes, Suomirosvo Professori löytyi Kilpisjärveltä, ihan lähelä Norjan ja Ruotsin rajaa. Kokemuksella voin sanoa, että todella usein Proffan voi piirittää Lappiin, mistä hänet saa helposti kiinni. Keski- ja Ruuhkasuomessa tämä on paljon hankalampaa. 

Tosin peli loppuu aika kämösesti. Nappaa Proffa, niin peli päättyy ja saat jotain randomeja etsiväpisteitä. Loppu on tosiaankin harmittavan tylsä, sillä peli välillä voi raastaa hermoja. 

Suomi Seikkailu on ihan kiva ysäripeli, joka ei Suomen kaupunkien kulttuuria valitettavasti esittele, mutta opettaa hyvin Suomen karttaa kaikille. Pelin kuvat kaappasin Youtubesta, sillä itse en tätä peliä enää omista. Harmi, olisi kiva pelata pitkästä aikaa.

Alkupolku Kolmas Luokka

Vaikka koululaiset ovat jo lomilla niin esittelen siltikin tämän viimeisen Alkupolun kouluaiheisen pelin. Tokalta luokalta läpäistiin itsemme kolmannelle luokalle ja paikkana toimii Vaarojen Vuori. Koulun jo suljettua ikkunasta tulee sisään Roope Robotti, joka kaipaa kiepästi pelaajan apua. Nelli niminen neropatti on varastanut tiedemies isänsä koneen ja muuttanut koko maailman historiaa. Roopen täytyy löytää johtolankoja, joiden avulla hän pääsee aikakoneeseen ja käydä menneisyydessä hakemassa roblotit pois, jotka ovat muuttaneet maailman historiaa. Tämä on siis kehyskertmus tälle pelikokoelmalle.

Nelli ei ole erikoisen häävi koulussa, joten hän on vilkkaalla mielikuvituksellaan vastannut opettajien kysymyksiin ihan miten sattuu ja siksi lähettänyt robotit muuttamaan historiaa. Tässä tietopankissa valitaan mikä tehtävä kulloinkin otetaan vastaan. Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä, sillä kaikki robotit pelastaakseen täytyy tehdä samoja tehtäviä, joista saa tarvittavia johtolankoja. 

Itse pelissä Roope on oikea kätesi ja tapahtumapaikka on tosiaankin kolmikerroksinen Vaarojen Vuori. Joka kerroksessa on omat pelinsä ja ei ole väliä missä järjestyksessä näitä pelaa. Tässä kuvassa ollaan pohjakerroksessa.

 Keittiä on tuon suuren oven alla. Siellä on ahne robotti, joka ododttaa päivällistä. Ovi on lukossa, mutta allekkaisilla matikkayhtälöillä ovi saadaana auki. Itse ruokaa laitetaan muttereista ja mansikoista desin kipoissa ja molekyylimitoissa.

Toiselta puolelta ala-kerran aulaa mennään musiikkisaliin. Senkin ovi on lukossa, mutta avaamiseen tarvitaan kirjainten päättelykykyä. Ovi antaa kyllä vinkkejä, jos ei itse meinaa tajuta. Musiikkihuoneen sisällä täytyy laittaa laulun osat oikeaan järjestykseen ja kappaleita voi kuunnella eri instrumenteilla soitettuna.

Nämä reunimmaiset sanat antavat vihjeen itse oven salasanaan.

Alakerrasta löytyy vielä ateljee, jossa oion Nellin isän virtuaalikuvakokoelma ja ateljee. Virtuaalikuvakokoelmasta löytyy mm. Mona Lisa ja aina Nellin vihjeen perusteella täytyy etsiä jokin tietty taulu. Ettei tehtävä ole liian helppo hän laittaa haasteeksi vielä hauskan palapelin.

 Ateljeessa on myös perinteinen ja tylsä piirrustusnurkkaus, jota kukaan ei varmastikkaan käytä piirtämiseen. Nelli antaa tarinanpoikasen, jonka perusteella kuva pitää tehdä. taustaksi löytyy niin metsää kuin olohuonetta ja aiheisiin sopivat, osittain liikkuvat tarrat on ihan hauskoja.

Ateljeen vieressä, portaiden alla on ovi, joka vie sähkögeneraattorin luo. Pelissäsiis itse luodaan sähköä matikkalaskujen avulla ja jos sähkö virta on ihan lopussa nin mikään muu pelin osista ei aukea, ennen kuin virtaa on tehty lisää.

Portaita pitkin päästäänkin seuraavaan kerrokseen, jossa on kaksi pelin pisintä, tylsintä ja jopa vaikeinta peliä.

Verhojen takaa löytyy Nellin isän biosphääri ja toisen oven takaa kutistuskone. Suunnataan ensin biosphääriin.

Täältä siis otetaan ensin tuomonen pieni kapseli ja painetaan tietokonetta, jonka kautta pelataan.

Tätä pikkukapselia ajetaan tälläsessa labyrintissa ja aina ovella tulee vastaan Nelli, joka kysyy jonkun biologiaan kuuluvan kysymyksen. Ongelma on siinä, ettei Nellin ääntä meinaa millään kuulla jumalattoman kovan taustamusiikin vuoksi. Oikeat vastaukset tulee aina tuonne harmaalle palkille viereen ja ne ovat vihjeenä siihen, mistä johtolanka löytyy.

Johtolanka voi olla piilossa aavikolla, sademetsässä, vuoristossa, savannilla tai merellä. Jos vihjeistä tätä ei osaa millään päätellä voi painaa välilyöntiä ja tietokone antaa vähän apuja.

Kutistuskonehuone on sitten epeli paikka. Nelli antaa pienen vihjeen mihin elukkaan on johtolangan piilottanut ja sen perusteella täytyy tutkia olioita mikä on sellainen, jota Nelli kuvaili. Kun olion on valinnut Roope kutistetaan ja hän pääsee olion sisään.

Nämä ovat kai olevinaan jotain molekyylejä ja ideana on heitellä Roopea tuolla pallojen seassa hajottamassa niitä ja saada aina maassa kiinni. Kun kaikki pallot on rikottu (siinä voi mennä oma aikansa) viimeisessä pallossa on johtolanka piilossa.

Kolmannessa kerroksessa on kanssa kaksi peliä, sekä ovi keksintöpyörän ja aikakoneen luo. Labyrinttihuoneessa täytyy ohjata pikku robotti laatikon luo laittamalla sen askelmat länteen, itään, pohjoseen ja etelään oikein. Välissä voi ola hyppelyä tai tukin tai sillan ylityksiä. Vastaan tulevia robotteja pitää kanssa väistellä.

Itselleni ehkä mielenkiintoisin peli, eli tähtitiedepeli on vielä jäljellä. Nelli sinkaa vihjeen avaruuteen, joka ensin pitää ampua alas.

Kun vihje on kokonaisuudessaan ammuttu, se täytyy purkaa. Muutama äidinkielellinen moka siellä on, jotka pitää selvittää, mutta vihjeen perusteella selviää mihin tähtikuvioon Nelli on ampunut johtolangan.Tähtikartalta kun vielä löytää oikean tähtikuvion niin avot, johtolanka on sinun.

Kaikki neljä johtolankaa kerättyä pääsee aikakoneen luokse. Ennen sen käyttöä pelataan keksintöpyörää.

Keksintöpyörä on tietovisailu kolmen vaihtoehdon kera. Väärästä vastauksesta ei tosin rangaista. Randomien johtolankaesineiden avulla kerrotaan mikä on ollut robotin historian muutoksen kohteena, kuka sen on aikoinaan keksinyt, missä ja milloin. Näitten jälkeen saadaan avain itse aikakoneen kyytiin.

Itse pelin kliimaksi aikakone ei ole kuitenkaan mikään peli, vaan yhtä nappulaa painamalla koko historia muutetaan takasi entiselleem. Sikäli hölmöä. Pelin robotit pelastetaan ja ne menee turvaan robottilaan.

Kun robottila on täynä, el ikaikki robot on pelastettu peli on ohi. Ei mitään hienoa loppufinaalia tai vastaavaa, vaan suoraan ohi. Jotenkin pitkän plein jälkeen Kolmannen Luokan voitto on aika pettymys, kun ei mitän kunnon palkintoa tule voittajalle. Eka Luokassa tarrojen keräily on ainoa tavoite, Toka Luokassa kakkien kirjekavereiden auttaminen ja tässä robottien pelastaminen. Kolmas Luokka onkin näistä koulupeleistä heikoin, sillä muutamissa peleissä menee oikeasti hermot, kuten biosphäärissä jumalattoman äänentoiston takia ja kutistuskonehuoneessa ajan vuoksi. Omat suosikkini on keittiön matikkapeli, virtuaalikuvakokoelman palapeli, sekä tähtikuviot. Hauskat musiikkikappaleet ovat kolmannen luokan aikana jo ohi ja historiaan keskitytään ihan liikaakin. Keksintöpyörästä voi oppia paljonkin, jos kuuntelee sitä kuinka joku keksi jonkin jonain vuonna.

Aiinä olivat kaikki Alkupolun omistamat koulupelit. Oppimispeleistä Sim Kaupunki ja varsinkin Sim Puisto ovat opettavaisia, sekä osittain myös äärimmäisen hauska Suomi Seikkailu, jota itselläni ei enään harmikseni ole.