Ensimmäinen lahjapaketti

Tälle vuodelle ensimmäinen lahjapaketti saapui. Osallistuin Joulun Taikaa foorumilla Secret Santa tyyliseen lahjanvaihtoon ja voi kuinka ilostuin paketista. Varsinkin kortti oli tälle Disneyhullulle aivan yliveto. Mikki Hiiren Jouluaattoa ei voita mikään.

Pakettien sisältä löytyi servettejä, liinoja, heijastin ja Mauri Kunnaksen Talvimustikka konvehteja. En ollutkaan näitä ikinä maistanut, mutta todela hyviä olivat. Voisin ostaa ehdottomasti itselleni jatkossa. Niistä toisista Mauri Kunnas konvehdeista en pidä, niissä on jokin pistelevä maku. Servetit ja liinat pääsivät vielä odottamaan käyttöä. Heijastimen pistin samantien reppuuni. Syksyn ja Kekrin kunniaksi ostin kurpitsan ja sain taas herkullisen piirakan tehtyä, vaikka murotaikina oli palaa uunissa. Halloween-naaman sain kurpitsasta koverrettua ja sisällä poltan led-tuikkuja tämän pari päivää.

Joulu on minun mielestä jo selvästi tulossa. Olen pitkään haaveillut kunnon joulumukista ja nyt se löytyi, Kultajousesta vain kympillä. Harkitsin nimittäin jo vanhojen Muumi Talvimukien tilaamista ja niiden hinnat liikkuu jo lähemmäs satasissa. Tämä talvinen joulumuki on niin tavattoman kaunis ja juuri minun näköiseni; valkea, luontoa ja täynnä ihanaa tunnelmaa. Joulupurkki on taasen vanha kirppislöytö.

Aloin tuossa miettimään, että milloinkohan sain ensimmäisen lahjapakettini? Ristiäisissä lahjapaketit avasivat vanhemmat ja ensimmäistä joulua olen viettnyt puolivuotiaana ja ainakin vauvakuvien perusteella ollaan Mummilassa Ruukissa. Kuvista tosin ei saa nähtyä mitä olen saanut lahjaksi. Meillä on aina annettu lahjoja vain jouluna ja syntymäpäivänä. Jouluna saa enemmän, synttäreinä yleensä jokaiselta perheenjäseneltä yhden. Lapsena lahjatoiveinani usein olivat Barbie-nuket tai Disneyn uudet vhs-kasetit. Tässä on kuva vuodelta 2000, kun olen 9 vuotiaana tehnyt joululahalistan äidille:

Mellä tosiaankin joulupukin käynti lakkasi isän menehtymisen jälkeen, joten oli loogista pyytää lahjoja äidiltä. Ainakin tuosta lahjalistasta sain Pieni Merenneito 2 elokuvan, Uno-kortit ja Bäkkäreiden uusimman levyn (josta en edes tykännyt). Muita mieleenjääneitä lahjoja ovat olleet Rapunzel-Barbie, Barbie Tähkäpää vhs-kasetti, Aku Ankka Universumin Sankari pc-peli ja se, että yksi kaverini antoi joka vuosi toffifeetä. Siksi taidan pitää toffifeestä, siitä tulee lapsuuden joulut mieleen.

Monet aikuiset kipuilee lahjojen valintojen kanssa ja päättävät olla antamatta lahjoja toisilleen. He perustelevat, että joulu on lasten juhla eivätkä he tarvitse mitään. Itse olen ihan toista mieltä. Minusta joulu on jokaisen juhla ja jouluun kuuluu lahjat. Siinä yhdistyy antamisen ja saamisen ilo. Itse rakastan antaa joululahjoja ja tykkään kovin suunnitella niitä. Aina koitan etsiä lahjaksi jotain sellaista, mikä on minulle ja lahjan saajalle yhteistä. Näin lahja on persoonallinen, juuri minulta juuri hänelle. Lahjan ei tarvi olla iso ja kallis. Se voi ihan hyvin olla kaverin näköiset joulusukat alelaarista, yllättää sisko uudella teemaulla tai löytää kirppikseltä äitin ja minun yhteisen suosikkilaulajan vanha single. Muutenkin tykkään antaa käytettyä ja kierrättää lahjoja. Kirja ei ole divarista ostettuna yhtään sen huonompi, kuin Akateemisesta. Niimpä annetaan kaikkien lahjoa ketkä sitä haluavat ja muistetaan kiittää toisen muistamisesta.

Syysseikkailu Hesassa sekä ensilunta

Syksy ei ole niin kuin olen sen toivonut menevän. Parin vuoden takainen ahdistus/masennuskauteni on noussut taas ilmaan erinnäisten työhön liittyvien juttujen takia. Sitä suuremmalla syyllä, kun pää näkee pimeää, niin yritän elää hetken ja päivän kerrallaan ja ottaa niistä kaiken irti.

Syysvalon heijastuksia

Vaikka korona rokottaa erilaisia tapahtumia, niin onneksi kaikkea ei ole peruttu. The 69 Eyes sai esiintyä Tampere-Talossa, jossa oli mielestäni oikein hyvin hoidettu turvavälien järjestäminen. Itse keikka oli jälleen kerran loistava. Ikävähän näitä vampyyreita ehti jo ollakkin.

Nyt lauantaina kävin sitten Hesassa. Minusta on kiva käydä näin suurin piirtein kerran vuodessa Helsingissä ostoksilla, syömässä ja kiertelemässä. En siellä tahtoisi asua, mutta juuri viikonloppukohteeksi Hesa on sopiva. Keväälle ostmme liput Helsingin Kaupungnteatterin Pieneen Merenneitoon. Näytelmä peruuntui ja ehdin jo saamaan rahat lipuistakin jo takaisin, kunnes sain tiedon että näytelmä jatkuu syksyllä. Sain ostettua porukallemme uudet paikat ja itse salissa saimme vieläkin paremmat paikat, kun näytelmään myytiin vähemmän lippuja koronan takia. Oli kivaa vaihtelua päästä pitkästä aikaa teatteriin ja tämä on kolmas näkemäni Disney näytelmä. Ensimmäinen oli Aladdin Lontoossa ja toinen Notre Damen Kellonsoittaja Tampereen Teatterissa viime syksynä. Niihin verrattuna Pieni Merenneito oli upean visuaalinen, mutta tunnetasolla ei saanut minulta samalaisia kyyneleitä. Notre Damen Kellonsoittaja kun on näistä tarinoista minulle läheisin ja Aladdin nostalgisin. 

Näytelmästä jäi parhaiten mieleen Kiero ja Liero, sekä Ursulan lonkeroiden toteutus. Pidin kovasti tyylistä, että näyttelijät liikuttavat lonkeroita ja siksi ne olivatkin niin eläviä. Matti Olavi Raninin näkeminen lavalla oli minulle iso kunnia, sillä olen fanittanut häntä pienestä pitäen. Ihmettelen vain miksi hahmon nimi on Yrjö, kun elokuvassa se on Kristan? Samoin lokki Joonaksella oli englannin kielinen nimi. Miksei se vaan voinut olla lokki tai Joonas? Muutkin nimet kuten Pärsky oli kuitenkin suomeksi. Pari ylimääräistä tanssikohtausta oisin leikannut pois, mutta kokonaisuudessaan näytelmä oli kaunis ja merenalainen maailma luotu teatterin lavalle hienosti. 

Akateemisessa oli iso mörkö

Mitäs muuta Hesassa? Ostin muumiteetä, joulukalenterin, uuden Mauri Kunnaksen kirjan, ihanan joulukoristeen ja syötiin ravintolassa, sekä käveltiin paljon ulkona. Ei kait muuta tarvikkaan. Yövyimme hotelli Presidentissä ja sisareni kanssa kävimme aamusaunassa sekä uimassa. En olekkaan aikaisemmin ollut suomessa hotellin (kylpylöitä ei lasketa) uima-altaassa ja kyllä oli ihana aloittaa aamu pulahtamalla.

Joulukalenteri Muumikaupasta, hinta 5€

Tee on Muumikaupasta, uusi Joulupukin Joululoma Akateemisesta. Hyvä kirja, tykkään kovasti.

Käsityöläispuodista löysin kauniin kellon

Kotona sitten satoi se ihana ensilumi.

Sunnuntaipäivä

Maanantaiaamu

Talvi tulee ja vlllasukat jalkaan. Luenkin jo vanhoja joululehtiä. Niistä saan kaipaamani toivoa ja energiaa taas tulevaan. Onneksi joulu on jo tulossa, päivä päivältä lähempänä. Joulun ajatteleminen lämmittää. 

Villasukat käyttöön

Takkalyhty toimii vielä

Mamin rakas höpökatti Börre

Joululehteä kera teen