Olen keräillyt Barbielehtiä niin kauan kuin muistan. Vanhin lehteni on tammikuun 1987 numero ja viimeisin on vuodelta 2004. Sisarelleni tilattin Barbielehteä vuosina 1997-1999 ja minun nimelläni lehti tuli vuosina 2003-2004. Serkuilta saimme vanhoja yksittäisiä numeroja vuosilta 1989-1993 ja niistä lehdistä minä ja siskoni tykättiin kovasti. Näin ollen olemme innostuneet ja ostaneet kirpputoreilta, netistä ja divareista paljon yksittäisnnumeroita sen jälkeen. Tavoitteeni on omistaa kaikki Barbielehdet vuosilta 1989-1999. Kokoelmani on karttunut varsin onnistuneesti.
Kun vertaa Barbielehteä vuodelta 1989 ja vuodelta 2004, niin niitä ei edes tunista samaksi lehdeksi. Vanhoissa lehdissä Barbien kansi on piirretty, kuin uudemmissa viimeisen päälle mietitty valokuva. Uusissa lehdissä oli aina jotain lasten muovihärpäkettä mukana, vanhoissa saattoi olla mukana erinnäisten nuorisoidolien julisteita, kuten Samantha Foxin. Tarinoissa ja lehden sisällöissä on myös huimia eroja 2000-luvun lehtiin verrattuna.
-89 vuoden lehden viimeinen ihana Super Star Barbienukke mainos
Sukelletaanpa syvemmälle 1980-luvun Barbielehtiin. Näissä lehdissä on piirretyt kannet, yksi fotonovelli ja paljon piirrettyja sarjakuvia. Barbielehdet ovat tunnettuja fotonovelleistaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sarjakuvaruudut ovat Barbien seikkailuista otettuja valokuvia ja sarjakuvien puhekuplat on tehty tietokoneella kuvien päälle. Lähes jokaisessa Barbielehdessä on ainakin yksi fotonovelli. Vanhoissa lehdissä yleensä olikin vain yksi, mutta 90-luvun puolivälin paikkeilla lehteen vakioitui kaksi fotonovellia, mutta perinteiset sarjakuvat loppuivat silloin. En tiedä kyllä muita sarjakuvalehtiä, joiden sarjakuvat ovat pääasassa fotonovelleja, tiedättekö te? 80-luvun lehdissä oli fotonovellin lisäksi paljon piirrettyjä sarjakuvia ja nämä alkupään lehtien sarjakuvat olivat usein toiminnallisia ja väkivaltaisia. Seikkailua, salapoliisitarinoita ja rikosten selvittelyä höystettynä väkivallalla, mutta sen vastapainona oli paljon myös eläinaiheisia sarjakuvia. Nämä sarjisten aiheet eivät varmasti vedonneet kovin lapsi/teinilukijoihin, joten onneksi tyyli vaihtuu tuossa 90-luvulle mentäessä enemmän huumori ja elämänmakuisimmiksi tarinoiksi.
Kielikuvaa "valkoinen mies" ei varmasti menisi enää nykysensuurista läpi, lehdestä 7/89
Kaikissa Barbielehden tarinoissa oli poikkeuksetta Barbie aina pääosassa, mutta välillä myös Barbien pikkusisar Skipper pääsi sarjakuvien päätähdeksi. Skipperin tarinat ovat arkipäiväisepiä ja hauskempia ja ainakin itse tykkään lukea niitä enemmän. Myös lapsilukijoista uskon monen tykänneen enemmän niiistä, sillä teini Skipperin hahmoon on helpompi samaistua, kuin aikuisempaan Barbiehen.
-87 tammikuun lehdessä Barbieta luullaan villi-ihmiseksi
Heinäkuussa -88 Barbie kävi unessaan avaruudessa
Helmikuussa -89 Barbie avasi oman hampurilaisravintolan
Itse fotonovelleissa vielä tuolloin 80-luvulla oli vähän suttuiset kuvat ja aika rumat Barbienuket käytössä. Sarjauvissa taasen seikkaillaan semoisissa teemoissa, jotka nykysensuuri ei päästäisi enään läpi. Yhdessäkin vanhassa rikostarinassa salametsästäjät löytävät lähes alastoman Barbien, jota he luulevat villi-ihmiseksi. Barbie-lehti seuraa hyvin muuten aikaansa, sillä heinäkuun 1988 lehdessä Barbie seikkailee avaruusaiheisessa tarinassaan, tosin vain unessaan. Helmikuussa -89 Barbie taasen avaa hampurilaisbaarin ja Barbein yhtye Rockstars on kova sana musiikkibisneksessä. Lehti sisälsi sarjakuvien ja fotonovellien lisäsi aina naiveja testejä esim. mikä meikki sopii sinulle, ja vinkkejä juhlien järjestänmiseen ja kemumeikkeihin. Yksittäisiä tarinoitakin lehti sisälsi esim. Herttasen perheen synttäreistä, Barbien rantamatkoista ja esittelyistä Barbien kotoa tai työmatkoilta muotimaalimasta. Lehtien sisäkansissa manostetaan myynnissä olevia Barbie nukkeja ja ai että, nuo mainokset ovat kauunita ja nostalgisia. Lehden viimeisellä sivulla oli aina kilpailu, josta voi voittaa erinnäisiä Barbietuotteita esim. Barbien aurinkovarjon. Vuonna 1989 tammikuun numerossa kansi vaihtui piirretystä Barbien valokuvaan ja siitä lähtien lehden tunnistaakin siitä.
Barbielehtien kansikuvan muutos
Barbien synttärikilpailussa pystyi voittamaan Barbiekuvioisen aurinkovarjon
Ajan myötä sarjakuviin tuli enemmän huumoria ja toiminnallisuus väheni. Esim. fotonovellissa Slangileikki leikitellään slangilla puhumisella, vaikka aika monta väärinkäsitystä se saaakin aikaan. Syyskuussa -89 Barbie on jopa löytänyt Atlantiksen kadonneen kaupungin. Joulukuun numerossa annetaan kivoja vinkkejä joulun koristeluun Barbienukeilla, sillä Barbiehan on aivan kuin enkeli. Yleensä ensimmisen fotonovellin jälkeen lehdessä oli Barbien oma sivu, jossa julkaistin Barbien tervehdys, sekä lukijoiden terkkuja, vastailtiin kysymyksiin, julkaistiin lukijoitten lähettämiä kirjavinkkejä ja herkkuohjeita. Myöhemmin tämänkaltaiset osiot saivat Barbielehdessä enemmän omaa sivutilaa. Alusta asti kuitenkin kirjekaverisivut ovat olleet mukana. Yleisin kirjeenvaihtoa etsivä oli 8-10 vuotias tyttö, joka tykkäsi eläimistä ja Barbienukeista.
Slangileikki fotonovelli heinäkuulta -89
Barbie on opetellut nykyslangin taidot
Toukokuussa 1989 Barbie kertoo lerntälomamatkastaa
Syyskuussa 1989 Barbie löytää Atlantiksen
Kuvassa vuoden 1989 Holiday Barbie, jonka mekon mekin aikoinaan omistimme
Vuoden -89 joulukuun numeron viimeinen fotonovelli on aika surullinen ja jäänyt vahvasti mieleeni. Siinä Barbie ja Ken löytävät kadonneen, orvon tyttölapsen ulkomailta. Hän on päätynyt toiseen maahan eroon vanhemmistaan ja järkytyksestä kokenut muistinmenetyksen ja kyvyn puhua. Vasta vanhempiesa näkeminen saa tytön takasin normaaliksi. Barbie löytää vanhemmat tytön valokuvan avulla, jossa koko perhe istuu autossa. Rekisterikilven kautta vanhemmat löydettiin ja molemmat, niin tytön kuin Barbien perhe, viettää onnellista joulua. Tälläistä tarinaa ei nykypäivänä varmastikkaan suostuttaisi julkaisemaan lapsille suunnatuissa lehdessä.
Orpoa tyttöä auttamassa
Barbielehdestä julkasitiin vuosikerrat vuosilta 1989 ja 1990. Toisen näistä bongasin ilahduksekseni yhden päivän pop-up kirpparilta ja toisen ostin huuto.netistä. Molemmat siis sisältävät Barbielehden vuosikerran, eli 12 numeroa mainoksineen päivineen ja ovat minulle ihania aarteita.
Barbie vuosikertani
Tähän on hyvä pättää suuren Barbielehti historiikin 1. osa ja näitä tulee niin paljon, että pääsemme aina tuolle 2000-luvn alkupuolelle. Seuraavassa osiossa pääsemme katsomaan miltä Barbielehti näytti -90 luvun alkupuoliskolla.
Päivä on ollut hyvin sateinen. Kukaan Barbien perheestä ei halunnut olla ulkona, vaan he olivat kutsuneet ystävänsä kylään. Barbien talo on niin kotoisa, että jokainen saa olla ihan kuin kotonaan.
Lastenhuoneessa Susie innosui leikkimään Shellyn eluilla. Niitä onkin Shelyn nurkka pullollaan.
Skipper on luovalla tuulella. Hän juuri säveltää kitarallaan uutta laulua ja nauhoittaa sitä pienessä kotistudiossaan.
Nancy löysi kaapista Stacien skeittlaudan ja kehitti uusia venytyksiä.
Tina liittyi Nancyn kuntoiluhetkeen ja slkoi nostella puntteja. Jaksaa jaksaa.
Stacie ja Todd olisivat halunneet telttailemaan. Koska ulkona on märkää he päätyivät telttailemaan Barbien ja Miandan makuuhuoneen lattialle.
Selkeää säätä ei ole luvassa muuala kuin telkkarissa.
Fredin makeanhammasta kolottaa ja hän on siirtynyt olohuoneen puolelle maistelemaan jälkiruokia. Televisiosta tulee Backstreet Boyssien konsertti, jonne Fred ei harmillisesti eilen päässyt. Everybody!
Christina ja Terisa olivat alunperin menossa ostoksille, mutta päättivät piipahtaa Barbien luona teellä.
Kiralla oli niin kova nälkä, että hän kävi tullessaan mäkkärillä.
Midge on innostnut ompelemisesta. Hän on tehnyt itse itselleen H.I.M fanilaukun.
Ruuat on katettu jo pöytään, kun vaan kaikki malttaisivat tulla syömään.
Barbie on innostunut grillipizzan teosta. Toivottavasti kokkaus sujuu.
Nyt joku Jouko varmasti särkee mun päätä, sillä hedari on aivan kammottava. Varoitan teitä kaikkia kotienne pikku nassukat, että jos teiltä joskus otetaan lääkärissä selkäydinnestenäyte (niin kuin minulta keskiviikkona otettin), niin päänsärky Mörkö lyö sisään ja kovaa!
Kurkistuskuvia mitä blogini tulee tässä kesän mittaan tulemaan:
Kävin katsomassa näytteenoton jälkeen uuden Disneyn live action Aladdinin. Arvostelu on piakkoin tulossa Elokuvalippujen puolelle, mutta lyhyesti voin sen jo kertoa, että pidin kovasti Will Smithistä henkenä, paljon enemmän kuin Robin Williamsista. Mutta ei ole kyllä Vesku Loirin henkeä voittanutta!
Tein jonkin aikaa sitten perinteisen kyselypostauksen ja jatketaan tässä euroviisuja katsellessa samaan malliin.
Paras euroviisu vuonna 2019 on...
San Marinolla!
Rakastuin ensikerran, kun olin...
koulussa yläasteen ensimmäisenä päivänä.
Osallistuin kerran kilpailuun, jossa...
voitin lahjakortin Dresmannille. Olin tuolloin jotain 14- tai 15-v ja lahjakortti jäi käyttämättä.
Mielestäni parasta terapiaa on...
kuunnella kissan kehräystä.
Tyhmin dieetti, jota olen kokeillut...
oli karppaus, sillä se ei toiminut minulle ollenkaan. Himoitsin kokoajan leipää.
Tapa, jolla rentoudun rankan päivän jälkeen on...
katsoa uusintana vanhoja kokkiohjelmia.
Romanttiset komediat, joista pidän todella paljon ovat...
Love Actually, 10 thing what I hate about you, Blondin kosto, Sävel ja Sanat ja Aquamarine.
Jos tuntee minut hyvin, minulle kannattaa antaa lahjaksi...
elokuvan tai tv-sarjan, joka kokoelmastani puuttuu.
Asia joka joulusta minulle tulee ensimmisenä mieleen on...
joululahjat.
Anime-hahmona olisin...
Pokémonien Jessie.
Lelu jonka aina lapsena halusin, mutten koskaan saanut oli...
Barbien teltta.
Yläaste vai lukio?
Yläaste.
Lempinimeni koulussa oli...
Pena. Nimen syntyperää en muista, mutta sketsin mistä se syntyi oli Seesamtie -ohjelmassa.
Ruokalajit, joista en koskaan luovu ovat...
suklaa ja kiinalainen.
Maailman parhaita ruokia on...
kiinalainen ruoka, hyvin tehdyt
hampurilaiset (kuten Naughty brgrsin ja Hesburgerin), mexicolainen
kanakeitto, perunamuusi, Kuusamon Kitkan viisaat, kurkkumajoneesi,
grillisipsit ja suklaa.
Merkki siitä että minusta on tullut aikuinen, oli se kun...
katsoin ensimmäisen kerran eduskuntavaalit televisiosta.
Rantalaukussa mukanani on tavallisesti...
bikinit, pyyhe, lukemista, vesipullo ja mansikoita.
Jäätelö vohvelitötterössä vai pikarissa?
Vohvelitötterössä, sillä vohveli on hyvää.
Haluaisin matkustaa...
Kalifornian Disneylandiin, Barcelonaan, Japanin ja Saksaan.
Vielä joskus...
Kun olin pieni, keräilin...
eri ravintiloiden servettejä. Vasta joskus lukioikäisenä heitin kokoelmani menemään.
Asia jota ikävöin eniten lapsuudessa on...
viattomuus ja se, etten kokenut stressiä asioista. Sekä tietty leluja ja leikkejä.
Arvokkain aarteeni on...
Boris kattini, sekä elokuvalippukokoelmani.
Pariisi on ollut unelmieni kaupunki siitä asti, kun näin ensimmäisen kerran Disney piirettyjä vhs-kasetilla ja niissä manostettiin Pariisin Disneylandia. Haaveilin matkasta Pariisiin ja Disneylandiin usein ja 14-vuotiaana kun pääsin ripille, sain äidiltäni rippilahjaksi matkan Pariisiin. Matkaan tietysti myös kuului yhden päivän visiitti Disneyandissa. Olen sen jälkeen käynyt kolmesti Pariisissa, ja joka kerta vietän yhden päivän aina Disneylandissa. Tässä postauksessa näytän kuvia Pariisin matkoiltani ja kerron tunnelmia niistä.
Pariisi on parhaimmillaan keväällä. Ensimmäinen Pariisin matkani oli kesäkuussa, muut on ollut huhtikuussa. Pariisissa on silloin jo kevät pitkällä. Vihreys ja vehreys antaa mieletöntä energiaa suomalaiselle kesän odottelijalle, sillä Pariisissa on kaupungin sykkeessä paljon puita ja puistoja. Kauniita kukkia kasvaa lähellä ja yleisiä puistoja ja puutarhoja on paljon. Yksi ihanimpia asioita Pariisissa on vain se, kun voi kävellä eteenpäin ja katsella vaivattomasti maisemia. Ilman päämäärää, pelkästän nauttia hetkestä.
Vaikka Pariisi on gourmet ruuan uskomaton kaupunki, niin itse suosin sitä, että aamun aloitta croisantilla ja kuumalla suklaalla hotellin alakerran lähileipomon terassilla. Lounaaksi kannatta syödä jotain kevyttä tai leipomosta haettuja herkkuja Seinen rannalla. Katsoa kukkaistutuksia, Seine-jokea tai ihailla kaukana kiitävää Notre Damen katedraalia. Tosin, en tiedä onko Notre Dame minkään näköinen nykyään kun sille kävi niin kuin kävi. Onneksi upea katedraali säilyy muistoissani ja kuvissani, aina siihen asti, kun se on saatu korjattua uuteen uskooonsa.
Notre Damen sisäpuolella olen käynyt muutaman kerran ja ne ikkunat, voi kuinka ne olivat upeita. Aivan mieletöntä mosaiikkitaidetta. Notre Damen jo nähdessäni minun päässäi alkaa soimaan Disneyn Notre Damen kellonsoittajan alkulaulu: "Aina soi näin Notre Dame!"
Toinen Pariisilainen Disneyhetki (ei lasketa sitä Disneylandia vielä tähän) on Pariisilaisten hotellien katot. Siitä saan vahvat vibat Aristokatteihin, kun ne kävelevät Ranskan kattojen yllä Parisiin. Kolmas Disneyhetki on taasen aina kaikki ravintolakokemukset Ranskassa, sillä se tuo mieleeni Rattatuillen. En Rattatuillea ole Ranskassa maistanut, mutta viime matkalta muistan hyvin ravintolat missä kävimme. Jim Morrisonin hautausmaan läheltä löysimme ihanan ravintolan, missä söin mereneläväpastaa. Vaikka äitini varoitteli merenelävien syömisestä ulkomailla, niin vatsani kesti sen kyllä hyvin. Simpukoita ja katkarapuja pastassa toimi erinomaisesti. Disneylandpäivän iltana söimme lähiravintolassa kreppejä ja joimme valkoviiniä. Viimeisenä iltanamme Moulan Rougen lähettyvillä löysimme pienen kuppilan, josta sai aitoa oikeata ranskalaista sipulikeittoa. Se oli aivan mieletön makunautnto. Hard Rock Cafessa olemme käyneet lähes joka matkalla, ja viimeksi join ranskalaista siideriä.
Kondiittorien ikkunoissa on aivan mielettömiä leivoksia. Yleisimmin kävimme hakemassa herkkuja lähileipomoista, jota on Pariisissa joka kulmassa.
Star Bucksissa oli kyllä niin mieletöntä Oreo-keksi suklaakakkua tarjolla. Meidän nimet ei olletkaan ranskalaisille aivan helpot, kun Jaana tipui Yaraksi ja Auli Aoréksi.
Pariisin maisemat ovat uskomattmat. Tässä kuvassa olen erään kauppakeskusksen katolla. Pariisilaiset ostoskeskukset ovat omia nähtävyyksiään, eräässä kupassa oli mm. kokonaan tyllistä tehty seinä. Ikimuistoisin on kuitenkin tämä vessa, jossa on nerokas idea. Seinät ovat nimittäin tapetoitu kirjahyllyiksi.
Kun ensimmäisen kerran käytiin Pariisissa niin halusimme tietenkin nähdä kaikki turistinähtävyydet. Eiffel-torni, Notre Dame ja Riemukaari käytiin silloin läpi. Myöhemmillä kerroilla vierailu The Doorsin laulajan Jim Morrisonin haudalla on tullut vakio-osaksi matkojamme. Viimeksi käytiin viimeisenä iltana katsomassa kuuluisaa Punaista Myllyä eli Moulan Rougea. Siskon kanssa Pariisin matkalla vierailimme pitkään Louvressa. Koska matkaseurani oli siskoni, niin Louvre-opasta en tarvinnut, sillä sisareni taidehistorioitsijana osasi kertoa lähes joka taulusta tärkeimmät tiedot.
Eiffel-torni
Riemukaari
R.I.P. Jim Morrison
Kaunis ja hoidettu hauta hautausmaalla
Louvren pihalla
Mona Lisan arvoituksellinen hymy
Moulan Rougella
Voin kyllä jokaiselle kaupunkimatkailijalle suositella Pariisia. Siellä on paljon monipuolista nähtävää, sekä herkullista syötävää. Ihaninta kaupungissa on sen yllätyksellisyys, kun löydät kauniin paikan, portin, puiston tai nähtävyyden.
Sekä tietty se maailman upein paikka eli Disneyland, josta tulen kertomaan myöhemmin omassa postauksessaan.
