Happiest place on earth

Suurena Disneyfanina olen aina haaveillut matkasta Disneylandiin. Sinne pääsinkin 14-kesäsenä, kun riparin olin suorittanut. Äiti lupasi silloin lahjaksi kaupunkiloman, sillä siskokin aikoinaan pääsi Lontooseen riparin käytyä. Minua on pienestä asti kiehtonut Ranska ja eritoten Pariisi. Sinne siis suuntasimme ja yksi matkapäivä pyhitettiin toiveestani Disneylandille.

 

Ekalla Disneymatkallani aika meni pääosin kaiken ihastelemiseen. Laitteissa ja elämyksissä kävimme loppujen lopuksi hyvin vähän. Olimme ihan äimänkäkenä äitini kanssa, kuinka perusteellisesti puisto on toteutettu. Joka kulma, roskis ja kahvikuppi oli niin Disneytä. Koin olevani aivan jossain satukirjassa. Olimme matkalla kesäkuun puolivälissä vuonna 2006, eikä Pariisissa selkeästi vielä ollut turistikausi kuumimmillaan. Ilmat oli lämpimät, vaikka päivä itsessään oli vähän harmaa. Ostimme liput paikanpäältä ja minusta 42€ lipusta Disneylandiin ei todellakan ole paljoa (esim. aikuinen Särkänniemeen maksaa nykyään saman verran). Olimme tosiaankin vain Disneylandin puolella, emme ostaneet lippuja Disney Studios-puolelle.

Katselimme tietysti paraatin ja minä bongailin hahmoja. Jafar vati äidiltäni käsisuudelman ja hän taisi minulle jollekkin lappuselle kirjoittaa nimmarinsa.

Mikki Hiiren luokse olisi saanut jonottaa ikuisuuden, joten jätin nämä hahmotapaamiset väliin. Ainoastaan jos hahmot käyskentelivät puistossa vapaasti, menin lähelle. Disneypuistojen mainoksista olin tietty ajatellut, että hahmot aina liikkuvat vapaasti puistossa, mutta tietenkään turvallisuussyistä nämä eivät voi sitä tehdä.

Merirosvolavan puistosta kanssa bongasin, vaikka itse Pirates Of The Caribbean elämys unohtui meiltä täysin. Kuvassa on myös suosikki olkalaukkuni, joka on jo hajonnut, nyyh.

Matkamuistopuodit olivat tietty suosikkejani. Tuollainen pieni nelikätinen Stich tulikin hommattua. Samoin kyniä, pinsseä, kortteja ja paitoja olen Disneykaupoista tuonut tuliaisiksi.

Elämys joka ensimmäiselä matkalla hurmasi minut ja äitini suunniltaan oli paikallinen Kummitustalo. Sen piha oli todella viehkeä ja sisällä lattia liukuu alaspäin, josta pääsee istmaan vaunujen kyyytiin, jotka vievät koko kartanon läpi. Tämä kaunis teehuone sijaitsee Kummitustalon pihalla. Robinson Crusoen puussa myös pyörimme aikamme, katsoimme yhden paratin ja ihailimme Villin Lännen kylää. Ensimmäisen puistoreissumme vietimme aikalailla kokonaan tällä Frontierland puolella. Muistan myös maistaneeni tuolla matkalla erikoisen hyvää kokoos jätäelöä, jota myytiin jossan kojussa. Harmikseni, kun äitini ei ole niin Disneygiikki mitä allekirjoittanut, vietimme puistossa vain puolipäivää. Hyvät muistot ensikerrasta jäi, mutta kaipuu uuteen matkaan oli kova.

Seuraavan kerran puistoon palasin luokioikäisenä keväällä 2008, mikä olikin ihan erilainen reissu. Slilloin mukanani oli toinen Disneyfani (lue: siskoni), joten matka Disneyn mielikuvituksen syövereihin oli syvempi. Palaamme siihen ja muihin Disneylandmuistoihin kevään aikana. 

Tunnen sun

Sut unessa kerran kohtasin

Tunnen sun

Sun katseesi kohtaa niin kuin tein ennenkin