Omakseni saan, Pokémon

Olenkin joskus täällä maininnut faniudestani vanhoihin Pokémoneihin. Tarkemmin ottaen nimen omaan Pokémon tv-sarjan ensimmäiseen (Into League) kauteen, jota katsoin telkkarista vuosian 1998-2000. Ikä on siis ollut noin 7-9 v. Silloin olin kovan luokan Pokéfani ja keräilin Pokémon keräilykortteja, sekä tarroja. Jostain ulkomailta olen hankknut Pikachu pyyhkeen, joka näyttää olevan tällä hetkellä miehelläni käytössä. Pokémon pelikortit eivät minua innostaneet, sillä en niillä osannut pelata. Ostin niitä kuitenkin ulkomailta, sillä ne kiiltävät kortit olivat niin hienoja ja sainpas luokkakaverit kateellisiksi. Muutaman taisin vaihtaakkin ihan tavallisiin kerilykortteihin, joista itse tykkäsin enemmän.

Into Leaguen alku

Pokémon pelikortteja. Kuvassa ei valitettavasti näy niiden hienoa kiiltoa.

Aina silloin tälläin innostn uudellaan katsomaan tätä vanhaa Pokémon sarjaa. Olen suurmman osan jaksoista ladanut internetin ihmemaasta koneelleni, ja nyt kun keksittin että aletaan tilaa Netflixiä, niin siellähän onkin osa kaudesta. Harmi, ettei niitä minulle puuttuvia jaksoja.

Eevee aiheiset nilkkasukat olen saanut kaveriltani lahjaksi.

Toinen keräilykohde Pokémon korttien lisäksi oli tarrat.

Virallinen Pokémon käsikirja on vieläkin tallessa ja puhkiluettu.

Olen kirjoittanut Pokémon Into League sarjasta, sekä Mewtwo vs. Mew ja kahdesta seuraavsta Pokémon elokuvasta Elokuvalipuissa. Käykäähän lukemassa. Uusin Pokémon kausi minulle iski tuossa keväällä, kun lähdimme mieheni ja häne peliystäviensä kanssa katsomaan Dedective Pikachua. Siitä sainkin jo silloin idean esitellä tarkemmin Pokémon kokoelmaani. Olen edelleenkin Dedective Pikachusta innoissani ja varmasti hankin sen leffakokoelmaani.

Detective Pikachu leffan jälkimainingt

Mikä Pokémoneista tekee sitte niin merkityksellisen, niin Pokémonin? Se oli varmasti ensimmäinen juttu, jota yhdessä kaveriporukalla fanitettiin, eikä kopioitu sitä tykkäämistä siskolta (tosin kuin hyvin monet muut asiat on tullut siskon kautta, esim Disney, Barbiet ja Backstreet Boys). Pokémonit olivat tarpeeksi seikkailullista ja toiminnallista, mutta se ei ollut niiden pääjuttu, vaan hahmojen ystävyys. Tässä tarkoitan Ashia, Brockia ja Mistyä. Rakettiryhmä on tietysti ihan oma ihana lukunsa. Vaikka jokaisen sarjan juoni on ihan samanlainen, niin se niiden huumori on aivan mahtia. Tietty Pokémonien keräily kiinosti, Poksujen luonteet ja ah, se söpöys.

Into Leagua sarjan päähahmot: Brock, Ash ja Misty

Kiiltotarroja

Tv-sarjan hahmoista tehtiin myös kortteja, joista tykkäsin kovasti. Varinkin kiiltokortti Jessiesta oli pitkien vaihtareitten takana.

Leikimme kaveretteni kanssa usein Pokémoneja. Jaksot, jotka meihin olivat vaikuttaneet oli leikkien taustalla. Ainakin Butterfreen vapauttamista ja Sabrina salin lusikkataittelua vedettiin olohuoneessamme. Kerran kun teimme takapihallamme mansikkamata ja ruoho peitettiin pressulla, niin leikimme ystävni kanssa Pokémon taistelua. Taisin olla Bulbasaur. Yhdessä kun olimme porukoitten kyydissä automatkalla mökille, meillä oli peli jossa piti etsiä vesistöjä. Aina kun sellaisen näki, piti sanoa: "Tuolla on Pokémoneja." Ihan vain siksi, että ne vesistöt toi mieleen Pokémonit, joissa monissa jaksoissa on virtaavaa vettä.

Sabrinan salilla esiteltiin nukkuva Abra

Vaikka Pokémon leikit loppuivat, niin lukion penkkareihin minä ja ystäväni pukeuduimme Rakettiryhmäksi.

Tässä olivat mallimme. Minun ollessa Jessie ystäväni oli tietty James

Pokémon Go- pelin ilmestyttyä olen sitä ahkerasti pelannut, mutta se ei kuitenkaan tuo niin Pokémon fiilareita minulle, kuin pienet lammet ja soljuvat purot. Pokémon Go- pelaajana olen pelkästään keräilijä. Vähän kuin Brock, en välitä otteluista.

Tarrakirjan mukana ollut juliste. Kun oikeita tarroja ei tullut, alitoin näköjään julisteeseen pokémon tikkaritarroja.

Sukkien ja pyyhkeen lisäksi vanha viivotin on tuolta Pokémonin fanitusajoilta. Pokémon lompakon olen myöhemin ostanut kirppkseltä baarilompakoksi.

Suosikkihahmoni/Pokémonini on siis Brock, Jessie, Vulpix, Charmander, Ekans ja Geodude. Onko yllätys, Geodude ja Vulpix ovat Brokin poksuja, Ekans taas Jessien. Koska muute elementtini on tuli, nin söpö Charmander on ihan omiaan minulle. Tykkään niin kovin siitä Ashin pikku Charmanderista, varsinkin kun hänellä on ollut niin kova kohtalo.

Kuvaus salipäällikkö Brockista Virallisesta Pokémon käsikirjasta

Faktatietoa Charmanderista ja hänen seuraavasta muodostaan Charmilionista.

Rakettiryhmä, me tähtäämme vasamat taivaisin.

Tulipokémon Ponyta on komea näky. Into League -sarjan jakso Pokémonien Liekkikisat on yksi suosikeistani. Siinä esiintyy Ponyta ensimmäisen kerran.

Kun kävin katsomassa Dedective Pikatchun en osanut odottaa, minkälaisen nostalgiaryöpyn se sai minussa aikaan. Alkuperäisestä Pokémon elokuvasta Mewtwo vs. Mew on nyt tulut 20 vuotta ja tämä Dedective Pikachu kuuluu selvästi samaan universumiin, kun käytiin vanhassa Giovannin labrassa. Elokuvaa katsoessa kirjaimellisesti nuorruin takaisin siihen 8v lapseen, joka jännitti, mitä nyt tapahtuu. Kun Pikachumme hylkäsi ystvänsä, hän itse lauloi tätä klassista Pokémon tunnaria, niin ei siinä voinut estellä nostalgiakyyneleitä nousemasta silmään.

Mewtwo esiintyy Geovannin laboratoriossa tv-sarjan jaksossa Merkin herruus, sekä elokuvssa Mewtwo vs. Mew.

Ash ja Pikachu kuuluvat yhteen.

Muutama Pokémon hologrammikorttikin on tullut kokoelmiini.

Pokémon on siitä minulle juuri erityinen, että se on takuuvarma nostalgiapiikki. Kaikkiin muihin lapsuudenjuttuihin voin suhtautua nykyhetkessä edes vähän eri tavalla, mutta Pokémon vie minut juuri siihen lapsen ytimeen. Viattmuuteen ja mielikuvituksellisuuteen. Toisin kuin vaikka Diseyn tuotanto tai Barbienuket, niin ne ovat oleet sen lapsuuden jälkeekin vahvasti läsnä. Siksi ne eivät tuota sitä samaa nostalgisuuden tunnetta.

Kaunishäntäinen Vulpix ja laulava Jigglypuff.

Myrkky Pokémoneja: Ekans, Arbok, Zubat, Golbat, Koffing ja Weezing.

Sähkö ja taistelu Pokémon tarroja.

Kerran yhdellä teatteritunnilla meidän oli tarkoitus hakea tunnemuistin avulla tunteita esille, joiden avulla näytellä. Kun minulle annettiin tunteeksi nostalgia, niin se ei ollut vaikeata. Aina kun vain katson tuota Geodude Pokémon korttia olen jälleen siinä:

Geodudde on siis tuo nyrkit pystyssä oleva kivimöhkäle ja ensimmäinen Pokémonkorttni.

Kahdeksan vuotias, joka lauantai-aamuna odottaa jännittyneenä ja innoissaan Pokemonia alkaneeksi
kerrossängyn yläpedillä. Vhs-kasetti on valmiin nauhoittamaan päivän jakson ja sylissäni on herkkuja. Twix, Pringles purkki ja Pupu-pehmolelu. Kun jakso päättyy, on kaunis kevätpäivä ja lähdemme yhdessä kaverini kanssa ärrälle ostamaan lisää Pokémon kortteja.

Jos omisti tietyt Pokémon kortit niistä sai palapelin tetyä. Nejä korttia minulta niistä puuttuu.