perjantai 16. marraskuuta 2018

Jag heter Lars-Ulrike

En ole kovin ruotsalaismielinen, enkä ikinä peruskoulussa ja lukiossa oppinut edes ruotsin alkeita kunnolla. Olen lapsena ajanut Ruotsin läpi Norjaan ja muutaman kerran Haaparantaan ihan ostosreissulle. Viime syksynä kävin ensimmäistä kertaa Ruotsissa ihan kunnon kaupunkilomalla, eli olimme ätini kanssa pidennetyn viikonlopun Tukholmassa. Olin yllättynyt siitä, kuinka ruotsalaiset ihan mielellään puhuivat kanssamme eglantia, kun huomasivat kielestä, että suomessa olemme. Hassua kanssa huomata, että 60v äitni osaa paljon parempaa ruotsia kuin minä, sillä hänen kouluaikanaan sitä on kunnolla tahkottu. Minun aikana ruotsi jäi automaattisesti englannin varjoon, enkä sitä ole puhunut 10 vuoteen lainkaan. Otsikkolause taitaa olla ainut, mitä itse muistan yläasteen ruotsintunneilta.

Paikalliselta kirpputorilta löysin Astrid Lindgrenin hahmojen elokuvista tehdyn lottopelin, jonka annoin siskolleni joululahjaksi. Astrid Lindgren ja Tove Jansson ovat minulle Ruotsin tärkeimmät henkilöt.
Menimme Tukholmaan Tampereelta lentäen ja matka ei kestänyt tuntiakaan. Arlandan lentokenttä oli todella selkeä ja sieltä saatiin helposti ostettua sellainen parin päivän matkakortti, joka kävi ratikoissa ja metroissa. Niillä kuljimmekin kaupunginssa usein. Meillä ei ollut erityisiä suunnitelmia mitä matkalla teemme, vaan kiersimme kirpputoreja ja kävimme vanhassa kaupungissa, sekä pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa. Sinne minua houkutti upea Disney Store.
Disney Storessa oli ihanat prinsessajoulukoristeet jo esilllä. Mulanin kotiutin omaan kotiini
Tämä hirviökoriste on aivan mieletön
Eniten nautin uutta kaupunkia kiertäessäni siitä tunteesta, kun näyteikkunoista löytyy jotain hauskaa ja kaupat yllättävätminut viihtyvyydellään ja yllättäen löytyneestä kahvilasta sai herkullista kaakaota.
Jotenkin tämä kuva kiteytti koko matkan luonteen. Nuo huulet ovat siis vanhan aikainen puhelin
Kartanlukuhetki Waynes Cafessa kaakaon äärellä
Lounashetkellä pyysimme yhden täytetyn leivän puoliksi ja saimmekin molemmat hyvät annokset
Vanha kaupunki oli meille yksi matkan päämäärä. Siellä oli paljon suloisia vanhoja putiikkeja ja taloissa ihania kylttejä ja ulkosivuja. Talvella ja pimeällä koko paikka olisi ollut hyvinkin taianomainen. Myös joku kuninkaallinen linna nähtiin ulkoapäin, mutta koska en itse ole kovin kuningasmielinen, niin se ei minua suuremmin hetkauttanut. Sen sijaan ihastuin yhteen pikkukauppaan, jossa myytiin aivan uskomattoman suloisia joulukoristeita.
Joulukylä
Nämä koristeet ovat aivan mielettömän kauniita
Vanhan kaupungin kujilta löytyi tonttuvahti
Hyvään matkaan kuuluu kanssa hyvä ruoka. Ihastuin ikihyviksi meidän menemään ensimmäiseen ravintolaan, joka oli kreikkalainen. Onneksi osoite oltiin katsottu valmiiksi jo Suomessa, sillä olimme aika myöhään illalla perillä, mutta ravintola oli vain lyhyen kävelymatkan päässä. Olimme ainoat asiakkaat ja saimme kunnon kynttiläillallisen. Souvlakivartaat ja siideri olivat mielettömän hyviä. Toisen päivän ravintolamme ei ollut niin nappivalinta, sillä paikassa oli mieletön häly ja sain heti alkuun väärän annoksen, koska tarjoilija ei selvästi ollut innokas kuuntelemaan. Tulinen ruoka ei vain sovi minulle. Matkan vikana iltana kävimme paikallisessa Hard Rock Cafessa jossa oli oikein hyvät perusburgerit, sekä tietysti ihasteltavaa seinillä.
Mmm, bursaa
Spice Girls tyttöjen kuteita
Hard Rock Cafen edusta
Leipomon ikkunan bullarnat on aivan kuin Peppi Pitkätossusta. Iltasella hotellissa tulikin syötyä leivoksia.
Olimme matkalla lokakuun puolivälissa, mikä on minusta vuoden kauneinta aikaa. Tukholmassa suurin osa päivistä oli sateista ja harmaata, mutta koska olimme paljon sisällä, se oli ihan viihtyisää. Ulkona ei ollut kuitenkaan liian kylmä. Kauniin ulkomuotonsa Tukholma näytti meille paluupäivänä, sillä silloin aurinko paistoi ihanasti, kun odotimme junaa lentokentälle.

Kyllä Tukholma minusta on oikein kaunis kaupunki. Ensi kerralla haluaisin matkustaa kesällä ja haluan käydä jossain paikallisessa tivolissa ja korkkaamassa uudestaan tämä ihanan kreikkalaisen ravintolan. Disney Store on kanssa ehdottomasti matkasuunnitelmissani, kun Tukholmaan jälleen palaan.

4 kommenttia:

  1. Anteeksi pilkunviilaus mutta Tove Jansson oli ihan suomalainen. Tämän äiti kyllä oli ruotsalainen mutta Tove syntyi, kasvoi, eli ja kuoli Suomessa. Aika jännää että ihmiset tekevät tämän virheen vielä Toven kanssa mutta Runebergin sunmuiden ruotsinkielisten suomalaisten ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilkun viilaus ei haittaa, jos se tehdään hyvällä hengellä. Itse pidän Tove Janssonia ruotsinsuomalaisena, koska (ainakin tietääkseni) hänen äidinkielensä oli ruotsi.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kyllä tämä matka piristi viime syksyä oikein mukavasti

      Poista