keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Laura, ystäväni

Innostuin näin kesän aluksi lukemaan vanhoja nuorten romaaneja, joista olen aikoinani tykännyt. Aloitin oikein klassisesta Tuija Lehtisen Laura sarjasta ja oi kuinka minuun valahti muistoja näistä kirjoista. Luin koko sarjan kahdessa viikossa putkeen. Kirjoissa on selvästi omat heikkoutensa ja vaikka sarja oli käsittääkseni aikonaan suosittukkin, niin Lauran vihaajista on netistä löydettävissä Demi.fissä iso keskustelu siitä, mikä näissä kirjoissa mättää. Osan jutuista voin allekirjoittaa, osaa en. Käydään nyt koko sarja kirja kerralta läpi ja lopussa kokoan mietteitäni yhteen.

Laura Kultatukka (1997)
Laura on 13-vuotias tyttö, asuu kerrostalossa isoveljensä Saken, pikkuveljiensä Mikon ja Teemun sekä äidin ja isäpuolensa kanssa. Ihan naapurissa asuu paras kaveri Jenna ja koulussakin he ovat aina yhdessä. Luokkakaveri Viljami on ihan hölmönä Lauraan, jota ei vielä pojat kiinnosta, toisin kuin Jennaa, joka käy ihan kuumana Tauskiin. Tauskia ei kuitenkaan kiinnosta muut kuin oloilu kulmakunnan kauhun Hönön jengissä. Lauraa kiinostaa naapurin Krista Rovion radiotyö ja haaveilee isona sellaiseksi tulemisesta. Myöskin naapurissa asuva, samalla luokalla oleva Terri tyttö hämmentää Lauraa, kun Terri ei vain pidä hänestä.

Laura Kultatukka on aikalailla juoneton kirja, jossa vasta esitellään hahmot. Mitään ei tarinallisesti vielä tapahdu, vaan pyöritään hänen arkisessa reippaan koulutytön arjessaan. Monien mielestä se voi ollakkin tylsää luettavaa, mutta varmaan siksi tämän lukikin pikaisesti läpi yhdessä illassa. Lauran hahmo ei saa vielä oikein persoonaa, toisin kuin jokainen sivuhahmoista, jotka ovat paljon kiinnostavampia. Laura ei kohtaa kirjassa edes vielä oikein minkäänlaisia ongelmia, eikä konflikteja, sillä hänen suurin murheensa on tyyliin rintojen kasvu ja milloin kuukautiset alkaa. Sellaisia ongelmia mitä ite koin joskus 12-vuotiaana. Muilla kirjan sivuhahmoilla tuntuu selvästi olemassa jotain omaa juttua, mutta Lauralla on vain kevyet unelmat radiotoimittajan työstä. Nekin on aika pintapuoliset. Saken konfliktit isäpuolen kanssa ja Jennan onneton rakkauselämä on tässä mielenkiintoisinta. Lauran tunteet Terriä kohtaan on kuvattu kanssa jotenkin "järjen tyhmästi", on haluttu järjellä selittää miksi joku ei tykkää toisesta. Jotenkin tämä ajattelutapa on hyvin naivisti kuvattu.

Rakas Laura (1998)
 Yläasteen toinen luokka on alkanut ja luokalle saapuu uusi poika. Niko on aluksi ärmyn ja ujon oloinen, mutta ihan yhtäkkiä ilman syytä hän uskaltautuukin juttelemaan Lauralle ja pyytämään tätä parikseen tanssiaisiin. Koulussa kun on juuri alkanut tanssikurssi ja tietenkin Laura ja Jennakin on sinne ilmoittautunut. Kurssin päätöstanssiaisissa Laura ja Niko valssaavat yhdessä sen verran tahdikkaasti, että tanssikurssi Silkkisiipien järjestäjä toivookin Lauran ja Nikon alkavan parina harrastamaan kilpatansseja. Niko tupsahtaa Lauran elämään toiseltakin taajuudelta vielä tiheämmin: Laura kuuntelee usein iltaisin paikallista Radio Joentakaista ja menee halpaan radiopilaan, joka lopulta johtaa siihen, että he saavat Nikon kanssa oman lyhyen radio-ohjelman. Laura muuten viettää edelleenkin tavallista koulutytön arkea Jennan kanssa ja tapailee uutta urheilusankari Punkkia (vai oliko se vasta seuraavassa kirjassa? hällä väliä) ja osallistuttaa isänsä onnenpyörään.

Rakas Laura antaa Lauralle jo liudan harrastuksia, mitä ei aiemmassa kirjassa oikein ole. Nikon hahmoakaan ei kamalasti syvennetä, mikä on aika sääli. Muut pysyvät ennallaan, vaikka Sakke muuttaakin tässä jo omaan asuntoon ja hänen hahmonsa aika kirjassa on pienempää. Tämä on edelleenkin kevyttä hömppää, jonka lukee illassa läpi. Kirja kulkee aikajanallisesti puolen vuoden ajan ja mitään isompia huipentumia ei siihen aikaan kyllä mahdu.

Laura Menopäällä (1999)
Lauran isä (isäpuoli) voitti Onnenpyörässä karaokelaitteet ja paljastui intohimoiseksi iskelmälaulajaksi. Lähibaarissa laulukilpailussa hänet sitten huomaa Hervottomat yhtyeen päänokka, joka palkkaa isän tuuraamaan itseään. Laura hinkuisi isän keikalle, muttei tietenkään tajua nätisti pyytää. Tanssi kulkee Nikon kanssa ja yhdessä suunnitellaan radio-ohjelmia. Jennan kanssa ihmetellään naapurin Terrin katoamista ja Laura lähteekin pimeessä pakkasyönä etsimään Terriä lähipuistosta. Sieltä hänet sitten löytää ja hetken ajan tytöt löytää yhteisen sävelen. Lopulta sovitaan, että kolmistaan lähdetään katsoman Lauran isän keikkaa lähikapakkaan kunnolla pukeutuneena. Eihän siitä mitään tule, sisään päästään, mutta tietenkin portsari katsoo 14-vuotiaita tyttöjä pitkään ja Lauran isä huutaa itselleen tyttökuoron Tulipunaruusujen taustalle. Isä lähettää tytöt taksilla kotia ja siellä vaan nauretaan, että mahdoitte olla hassu näky. Muu kevät menee sitten perus arjen ja tanssin ja radion ja poikien kanssa.

Laura Menopäällä on edelleenkin arjen kuvausta, siinä erona että nyt on yksi isompi tapahtuma, mihin sentään valmistaudutaan. Lauran elämään tipahtaa poikia vähän enemmänkin, mutta ei mikään erityisesti. Lauran "poikaystävä" urheilullinen Punkki tulee ihan tyhjästä ja on niin paperinohut hahmo kuin voi olla, hänestä ei saa yhtään mitään otetta. Myös Lauran täydellisyys vähän tulee jo siinä ilmi, kun Laura haluaa olla niin hyvää pataa Punkin perheen kanssa, vaikka Punkin pikkusisarella onkin vakava sairaus. Yhteinen tekeminen Terrin kanssa saa Terrin hahmoa lämpimämmäksi ja läheisemmäksi ja kiinnostavammaksi.

Laura Ystäväni (2000)


 Ysiluokka on alkanut yksin. Jenna on kyllästynyt, kun Laura vähänväliä nälvii tämän ihastusta Tauskiin ja menee nyt jengiin, että saa Tauskin edes huomaavan hänet. Lauraa ahdistaa parhaan ystävän puuttuminen. Vaikka tanssiminen ja radiotyöt Nikon kanssa maistuvat ja vientiä riittää, niin eipä ole kaveria kenen kanssa jakaisi kaiken hauskuuden. Tauski pyytää Lauralta heavybandin cdtä bileisiinsä lainaan, jonka Laura on ostanut Saksasta oikean isänsä ja tämän perheensä luona käydessään (edelliskirjassa). Vastahakoisesti Laura laittaa vedon, saat levyn ja jos se on rikki niin menet Eilaliinan kanssa treffeille. Eilaliina on Lauran luokalla oleva harmahtava, sivistynyt, jopa nörttimäinen tyttö. Tauskin bileissä levy sitten päätyy Jennan käsiin, joka tahalten rikkoo sen, minkä seurauksena Tauski päätyy treffeille. Laura tulee vahingossa Punkin kanssa samoille mestoille ja tuplatreffit on valmiit. Lauraa kuitenkin ärsyttää Jennan norkoaminen jengissä ja pyytää Tauskia tekee asialle jotain. Tauski laittaa ehdoksi, että Laura on hänen treffikumppaninsa ja pakkohan Lauran on suostua, että saa ystävänsä takaisin. Laura tällää ittensä karmean näköiseksi ja he käyvät discossa tauskin kanssa. Siellä flirtti osuu kohilleen, niin että Jennakin tajuaa vihdoin olevansa Tauskille pelkkää ilmaa. Lopulta ystävyys saa taas sovinnon juuri ennen joulua koulun käytävällä.

Vihdoinkin Laurakin kuvataan ongelmassa, miten saada ystävä takaisin? Tämä surullinen, ongelmissa rypevä Laura on niin paljon  mielenkiintoisempaa luettavaa, kun aiemmat touhukkaat arkiLaurat. Päästään katsomaan mitä hän ajattelee, ei pelkästään mitä hän tekee. Tottakai mukana on samat tanssi ja radiotyöt, mutta nekin harmaiden lasien läpi katsottuna. Erikoista kirjassa tekeekin se, kuinka kertojakulma välillä vaihtuu Laurasta Jennaan ja käydäänpä yhdessä hetkessä myös Terrin pään sisällä, sillä Terrihän Jennan jengiin houkutteli. Terrin ja Lauran keskustelu kauppakeskuksen vessassa onkin se pointti, mikä tekee jopa vähän myötähäpeää päähahmolle: tämä vihdoinkin tajuaa itsekkin olevansa epätäydellinen, kun ei aina osaa ottaa muita huomioon.

Laura kielikurssilla (2001)
Laura ja Jenna ovat taas ystäviä, ainakin melkein. Ei sitä mitä viime kirjassa saatiin rikottua enää saada samalla tavalla kokoon kursittua. Peruskoulu on nyt molemmilta päättynyt ja porukat päästävät tytöt Englantiin kielikurssille. Laura, joka koulussa on kovan oppilaan maineessa on tietenkin lahjakas englanissa ja pääsee parempaan ryhmään mitä Jenna, jonka koulunumerot laskivat talven jengissä ollessa. Molemmat tutustuvat kurssilla uusiin ystäviin ja Laurakin huomaa, että Jenna ei ole enää samanlainen kuin ennen. Jenna rakastuu Englannissa palavasti vanhempaan Pauliin, kun taas Laura innostuu loppukirjaa kohden Ranskalaisesta Pierrestä, joka on häntä vuoden nuorempi.

Kielikurssi on täynnä puuhailua siellä täällä ja lista uusista ihmisistä, joihin osa Laura tutustuu ja osa menee ihan ohi. Lauran elämään myöhemmin jäävät ainakin Kaunialainen Viivi ja Hollantilainen Mejse, mutta kummankaan hahmoista ei jää lukijalle oikein mitään. Lauran ajatuksia ei kirjassa kamalasti kerrota, ainoastaan inhosta Paulin ja Jennan sutinaa kohtaan, sekä paineesta että voiko ihastua itseään vuotta nuorempaan ranskalaiseen kreiviin, joka on hassu ja söpö ja suloinen ja mukava, mutta muistuttaa ihan koiranpentua.

Laura tv-sarjan tunnus
Tässä on viisi ensimmäistä Laura kirjaa. Näitten kirjojen jälkeen Lauran esi-teini jutut muuttuu enemmänkin nuortenkirjoiksi ja vähän syvällisemmiksi. Kolme ensimmäistä kirjaa näistä muodostavat minusta selvän kombinaation Lauran maailman kertomisesta lukijalle. Laura Ystäväni kirja on selvä käännekohta, jossa vihdoinkin pääsemme päähenkilön sielunmaailmaan ja siksi se onkin näistä alkupään kirjoista selvä suosikkini. Kielikurssilla tuntuu taas olevan välityö, joka ei liity oikein mitenkään mihinkään, mutta kuin etäistä jatkoa Jennan ja Lauran erkaantuvuuden tunnetta. Tulevissa kirjoissa Laura siirtyykin sitten lukioon ja kokee ihan oikeitakin ongelmia, ainakin välillä.
Näistä kerron sitten seuraavassa postauksessani ja varmasti jossain vaiheessa otan nuo Laura tv-sarjatkin käsittelyyn.

3 kommenttia:

  1. Mä oon varmaan kolme ekaa joskus lukenut, en kyl muuta muista kuin sen, että Lauran isä meni onnenpyörään. Eikös hän voittanut kanssa pölynimurin tai jotain? teininä luin enemmänkin Lehtisen kirjoja. Osassa itseä häiritsi, kun kirjailija tuntui välillä tieten tahtoen kirjoittavan päähahmot epämiellyttäviksi.

    VastaaPoista
  2. Mut Laura-tv sarja on hyvää ysäri ja kahari nostalgiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakas Laurassa Lauran isä voitti ainakin pölynimurin, akvaarion, karaokelaitteet, matkatelkkarin ja ulkomaanmatkan. Onnenpyörä on kyllä niin ajankuvaus jo sinänsä. Laura sarjoista teen varmasti omat postaukset joskus. En ole muista Lehtisen kirjoista tykännyt, vaikka yrittänyt olen monet kerrat. Lauran maailma on kait niin arkinen, että siksi pidän siitä. Vaikka muuten aika kympin typykkä ja persoonaton Laura on, sivuhahmot on paljon mielenkiintosempia

      Poista