lauantai 19. syyskuuta 2020

Olen pihkassa syksyyn

Syksy on aina ollut lempivuodenaikani. Kesä on liian kuuma ja täynnä itikoita, kevällä taas aina loukkaan itteni tavalla tai toisella. Talvi taas on nykyän liian lyhyt ja vähäluminen. Syksyllä lehdet sataa, ilma on raikasta ja puut ja luonto kukoistaa ihanan oransseissa väreissä. Syksyyn kuuluu olennaisena osana myös se ihana joulun odotus ja myönnän, että minä olen jo joululahjoja ostanut ja korttiaskareisiin materiaalia säästänyt, sekä ensimmäisen jouluelokuvan katsonut.

Viime syksynä Vammalassa
 Tenavien Ressu kitetyttää syksyrakkaustensa näin: 

Olen Ressun kanssa samaa mieltä.

Patio syyskuosissa. Iltaisin alan polttamaan lyhdyn kynttlää ja se varmasti valaisee kauniisti, kun saavun iltavuorosta kotia
 

Monesti syksyisin olen ottanut kaunita valokuvia. Nyt viimeaikoina en ole kuvaamaan viitsinyt, johtuuko siitä että tuntuu että aika kulku aivan liian nopeaa, vai että minusta tuntuu, ettei kännykamera saa taltioitua niitä ihania näkemiäni värejä talteen. Muutaman kuvan otin kuitenkin eilen aamulenkillä käydessäni.


Tämä ihana portti pisti kauniisti silmääni. Minkä syksyn kietoma portti

Ihania syksyisiä kuvia olen kuitekin löytänyt postkorteistani. Nämä syystunnelmat ovat uskomattomia ja kuvaavat tosiaankin ihastumistani. Olen niin pihkassa syksyyn, että posket punottaa. 









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti