Keäsloma part 1; Matka Porvoossa

Barcelonan matkaa on vallitsevan tianteen takia siirretty eteenpäin jälleen vuodella, niin oli aika kotimaan matkailulle. Siskoni kanssa ollaan haaveiltu tekevämme joskus Keski-Eurooppaan kylpylämatka. Nyt otettiin kylpylöihin esimakua Porvoon Haikon kartanosta. Kumpikaan meistä ei ole aiemmin käynyt Porvoossa, joten tämä oli kiva, kesäinen neitsytmatka molemmille. Olimme matkalla toukokuun lopulla sunnuntaista tiistaihin ja ilmat olivat mainiot.

Porvooseen suuntasmme ihan junalla Helsingin kautta ja olipas mukava yllätys, että Porvoon keskustassa eli torilla oli bussipysäkit lähekkäin. Löysimme helposti oikean linkun Haikon Kartanoon.

Haikon Kartanosta olen kuullut positiivisia arvioita siitä, että se on enemmän aikuisten paikka. Pakalla ei ollut lainkaan lapsia, mikä oli minusta aivan mahtavaa. Olin alunperin varannut huoneen kartanon puolelta, mutta kartano olikin nyt auki vain pe-la, joten sain varauksemme siirrettyä Hotellin superioir huoneesee, joka oli meille sisarusparille oikein passeli sekin. Kartanon alue oli todella hieno ulkopuolelta ja sitä paljon ihastelimme. Itse hotelli, jossa yövyimme ja kylpylä sijaitsee, oli ulkoapäin suoraan ränsistyneeltä 80-luvulta, mutta sisältä oikein tyylikäs. Hotellihuone itsessään henki mukavaa kartanomaisuutta, jota olimme toivoneetkin.

Kartanon pihaan ja puutarhaan on selvästi panostetu, siellä oli tämän suihkulähteen lisäksi pari lampea, kartanopuutarhapöytiä ja huvimaja.

Ulkoisilta puitteiltaan kartano on siis todella komea näky. Näillä pääsi ihanasti Katariina ja Munkkiniemen Kreivi tunnelmaan, jonka olimme otaneet mukaan iltaelokuvaksi. En muistanutkaan kuinka ihana Leif Wager oikein on. 

Haikossa odotin eniten tietty kylpylässä käyntiä, sillä en ole päässyt uimaan aikoihin. Suomessa olen muutenkin todella vähän käynyt kylpylöissä ja jotenkin nuo isot Eedenit muistuttavat minusta enemmän uimahalleja, kuin rentouttavia kylpylöitä. No Haikossa sain nyt rentoutua senkin edestä. Molempina päivinä, sunnuntaina ja maanantaina vietettiin kyllä niin laaturentoutus aikaa vedestä nauttien. 

Kylpylän puolella ei saa tietenkään kuvata, jote nämä ovat netistä

Jotkut saattaisivat kuvata tätä kylpylää pieneksi, mutta minulle tämä oli sopiva. Allaspuolella on siis tämä alimmassa kuvassa oleva yksi suuri allas, sekä ylimmän kuvan poreallas ja vielä kylmäallas ja kaikkein ihanin lämpöallas. Lämpöallas on kahden istuttava ja siitä on aivan suorat näkymät ikkunasta järvelle. Siinä istuminen oli kuin unelma, penkit oikein myötäilivät ihanasti ihoa ja rentoutus oli taattu. Taisimme istua siskon kanssa siinä tunninkin helposti putkeen. 

Saunoja löytyi neljää erilaista. Ihan perinteinen suomisauna, kuvassa oleva Irlantilainen sauna, infrapunasauna ja uusi rakkauteni höyrysauna. Olen aiemminkin käynyyt höyrysaunoissa, mutta en niistä ole pitänyt. Joko Haikon höyrysauna oli omaa luokkaansa, tai olen kasvaut vanhemmaksi digatakseni höyrysaunoja. 

Paras juttu kylpylän puolella on kuintekin elämyssuihku. Suihku siis sisältää valo- ja ääniefektejä. Kun vettä tulee päällesi sirkkojen siristäessä korvissa ja valo on hämärän sinistä, pääsin siihen tunnelmaan, että olisin The Beach elokuvassa. Välillä salamat paukkui ja suihku rytisi ja lopussa linnut laulaa, aurinko nousee ja sade tuntuu kevyemmältä. Tässä suihkussa kävin usein, sillä tämä leffakokemus oli niin vahva ja upea. Saisinpas tälläisen kotiini. 

Hotellin yläaula

Hotellihuoneesta en tyypillisesti ikinä muista ottaa kuvia, koska ehdn niin nopeasti valtaaman ne tavaroillani. Wc- on kuitenkin minusta hyvin tyylikäs ja aivan ihana pikku Haikko shampoo pullot. 

Hotellihuone pakettiimme kuului pullo kuoharia ja tietty korkkasn tämän lomakuoharkseni. 

Aamiaisesta sen verran, että annan isot propsin siitä, etten ikinä ole hotellin aamupalalla nähnyt konvehteja. Broumbergin konvehdit heti aamuun oli mitä parhaimpia. Ja kyllähän Broumbergin tehtaanmyymälässä tuli käytyä ja ostin yli kilon suklaata kotia vetäväksi. 

Maanantai oli siis meille Porvoon tutustmispäivä ja tietenkin vanha kaupunki meitä kiehtoi. Suklaapuodin  liäksi kiersimme lähes joka pikku myymälässä, josta tuli ostettua mukaan mm. Porvoo pelikortit, joulukalenteri, kynttilä, postikortteja ja ihana joulukoriste. Löysimme kanssa Raathuoneelta mukavan teehuoneen, jossa maistoin tyrniteetä. Tajusinpas siellä istuessa, että tälle torillehan sijoittuu Mauri Kunnaksen kirja Koiramäen Martta ja tiernapojat. 

Vanhasta lelukaupasta löytyi kunnon kokoinen kassakone

Raatihuoneessa taisi olla joku remontti meneillään

Porvoon läpi kulkee Porvoon joki ja kiersimme siltaa pitkin toisele puolelle. Seltä Porvoon Vanhan Kaupungin ranta-aitat näkyivätkin hyvin. Siskollani oli mukanaan hänen uusin harrastuksensa eli magneettionki. Se on naru, jonka päässä on magneetti ja sillä voi kerätä teräsroskia vedestä. Eipä meillä kummosta saalista tullut, puolikas rautalanka vain. Mutta aloin kyllä tämän avulla pikkuisen ymmärtämään ihmisten tarvetta kalastukseen. Kuinka rentouttavaa on vain heitelllä narua jokeen veden äärellä kauniina kesäpäivänä.

Ekana iltana haimme ruokaa hotellihuoneeseemme hotellin Bistrosta, sillä ravintola oli kiinni. Kana ja salaatti toimivat oikein mukavasti (vaikka oli ylihintaisia, ainaha hotelliruuissa on hotellilisät). Maanantaina ostimme illaksi hotelliin eväät, mutta päivällä syötiin ravintolassa. Siskon ehdotuksesta mentiin nepalilaiseen ja sain senkin neitsyyden tällä matkalla pois. Ruoka oli mitä ihaninta; valkosipulikatkarapua jättimäisen naanleivän kanssa. Namm. Minulla on aiemmin ollut huonoja kokemuksia intialaisesta ruuasta, mutta nyt ne lähti sen sileän tien. Aion ehdottomasti kokeilla nepapilaista vastaisuudessakin. 

Semmoinen matka. Olen huomannut, että jos loman viettää kokonaan kotona, se ei tunnu lomalta kun kuitenkin tulee tehtyä niitä arkiaskareita joka päivä. Tämä miniloma Porvooseen tuli juuri tarpeeseen ja kyllä voisin uudestaankin tulla. Ehkä jopa talvella. Kuvien perusteella tämä on lumen peittämänä oikein tunnelmallinen kaupunki. 

Kesäloma part 2 onkin sitten elokuun lopussa. Silloin lauletaan Frederikin kolmekymppistä, kun meikä täyttää pyöreitä, joita juhlitaan ysäriteeman, Speden Spelien ja Smurffien tahtiin.