Suhteeni Aku Ankka sarjakuviin

Don Rosan piirtämä nuori Roope Ankka

Olen aina ollut Disneyfani. Se ei liene kellekkään tämän blogin lukijalle yllätys. Disney on ollut minussa jo syntymästäni asti. Varmasti isosiskon olemassa olo on siihen vaikuttanut, kuten myös se että Disneyn renesanssiaika alkoi juuri syntymäni aikoihin. Meillä oli paljon Disneyn piirettyjä ja satukirjoa kun olin ihan vauva. Äitini teetti itse paljon Disneykankaista vaatteita. Rakastin katsoa Disneyn piirettyä ja selata kuvakirjoja, mutta itse lukeminen ei onnistunut. Siskoni on kertonut oppineensa lukemaan Aku Ankka lehden avulla, niin kuin aika moni muukin suomalainen lapsi. Minä annoin tämän tittelin Tenaville ja kyllä Jaska Jokunen kumppaneineen on minulle tärkeämpi ja rakastetumpi kuin Aku Ankka sarjakuvat.

 Minulla kesti kauan oppia lukemaan ja nauttimaan Aku sarjakuvista. Aku Ankka lehti tuli meille siskolleni ja vasta noin 11- vuoden hujakoilla minäkin lehteä aloin lukea joka keskivikko. Pidin sarjakuvista jotka sijoittuivat Ankkalinnaan, eivätkö olleet kovin seikkailullisia. Sellaiset, joissa oli paljon huumoria, nimiväännösvitsejä ja varsinkin urheilu- ja ATK- aiheiset sarjakuvat olivat suosikkejani. Niitä Akkarissa olikin ihan mukavasti 2000-luvun alussa.

Aku Ankka pelastaa Tyhjälän Joulun

Isi lukemassa Aku Ankkaa

Jossain vaiheessa löysin kaapseistamme Carl Barksin Aku Ankan Parhaat sarjakuva-albumja. Vanhoista valokuvista päätellen isi on näitä lukenut ja keräillyt. Innostuin Carl Barksin Akuista näistä albumeista juurikin siksi, että tarinat eivät olleet suuria seikkailuja, vaan arkipäivisiä, kivoja tarinoita Ankkalinnasta. Olenkin ottanut näin aikuisena tavoitteekseni kerätä koko sarjan kokoon. Barksin sarjakuvat siis olivat ne Akkarijutut, joihin tykästyin kovasti. Aku Ankan Parhaat albumien lisäksi monia tarinoita on siskon Aku Ankka lehtien kokoelmassa, sekä muissa yksittäisissä Akukirjoissamme.

Carl Barksin parhaita

Barksin Takaisin Klondikeen. Roope kohtaa Kultun vanhoilla päivillänsä

Barksin sarjakuvat myös ehkä siksi iskostui minuun, sillä olen fanittanut paljon Ankronikka tv-sarjaa ja sarjan jaksothan perustuu pitkälti Barksin sarjakuvin. Koska Ankronikka- sarjan jakso Paluu Klondikeen on yksi suosikkini, niin Takaisin Klondikeen sarjakuvaan olen tykästynyt. Minusta on todela kiehtovaa, että sarjakuvahahmolle on kehitetty monisyinen rakkaustarina ja kun kyseessä on "lasten" sarjakuva, niin käsitelään kapakoita ja pubiruusuja. Kultu Kimallus on nimittäin yksi Akkamaailman mielenkiintoisimpia hahmoja.

Takaisin Klondikeen jakso löytyy Akronikka Maanjäristys vhs-kasetilta

Don Rosa kirjoitti hienon jatko-osan Takaisin Klondikelle nimellä Lumikenttien Kimallus

Aku Ankka lehtiä lukiessani skippasin aina yli Don Rosan sarjakuvat. Minusta ne olivat liian levottomia, sekalaisia, sekä toiminnallisia. Vasta silloin kun sarjakuva Unelmoiden läpi elämän oli Aku Akka lehdessä aloin pitämän Rosan tyylistä. Muistan tykänneeni kyseisestä sarjakuvasta kovastikkin ja odotin seuraavaa osaa siitä innolla. Viimeisessä osassa, jossa unessaan nuori Roope kohtaa Kultun, on minusta todella kiehtova, romanttinen ja kaunis. Tämän sarjiksen myötä aloin pitämään Don Rosan tyylistä piirtää.

Aku kohtaa äitinsä Hortensian lapsena Roopen unessa

Vihdoinkin unessaan Roope kohtaa Kultun, eikä mene tajuttomaksi

Roope Ankka näkee todella kaunita unia

Toisena innostuin Don Rosan lyhyistä komediasarjakuvista ja lopulta vasta seikailuista. Edelleenkään kaikki ei minuun uppoa, mutta Kolme Caballerroa ja sen jatko-osa Seitsemän (miinus neljä) Caballerroa ovat varsinkin nerokkaita. Erityisesti pidän näissä sarjakuvissa siitä, kuinka Aku Ankalla on tasavertaisia ystäviä.

Seitsemän (miinus neljässä) Caballerrossa nähdään kuina julkeasti Iines kohtelee Akua

José ja Panchito pitävät Akua niin jalona, kun tämä huolehtii veljenpojistaan

Elokuvan Kolme Caballerroa -laulu sarjakuvamuodossa

Yleisö on haltioissaan

Olin lähes parikymppinen kun avasin ensimmäisen kerran eteeni kirjan Roope Akan Elämän Ja Teot. Sitä lukiessani olen alkanut ymmärtää Don Rosan arvostusta sarjakuvapiirtäjänä ja kirjoittajana. Muutamissa sarjakuvissa lähes liikutun. Kyseessä on enemmän kuin pekkä sarjis, kirja on sarjakuvamuotoon tehty romaani. Jopa enemmän kuin tästä ensimmäisestä osasta pidän Roope Ankan Elämä Ja Teos Osa Kahdesta, sillä näissä "lisä"tarinoissa päästän syventämään Roopen ja Kultun suhdetta noina Klondike vuosina. Ne ovat nimittäin äärimmäisen mielenkiintoisia ja toivoisin, että vielä joskus Disney tekisi koko illan piirrosanimaation, joka sijoittuisi juuri näihin Roopen ja Kultun kohtauksin, pohjautuen tietenkin tähän Rosan sarjakuvaan.

Niin, mitäs se Roope aina iltaisin niin kaihoisana katselee?

Roopelle kaikkein tärkeintä

Tee jotain Roope, senkin aasi!

Suhtautumiseni Aku Ankka sarjakuviin on siis muutunut paljon vuosien aikana. Itse Aku Ankka lehti on nykyään täynnä pelkkiä uusintoja vanhoista sarjakuvista. Komedialliset, urheilu ja musikkitarinat ovat edelleen hauskoja, mutta pidän myös seikkailuista jotka viittaavat vanhoihin tarinoihin. Roope on hahmona mennyt jo Akun ohi kiinnostavuuden suhteen, sillä hänen hahmonsa on monisyisempi.

Sarjakuvasta Cutty Garcain Cowboykapteeni

Talon Kokoisessa Vastustajassa Karhukopla on rahasäiliössä jumissa

Läpileikkaus Roopen rahasäiliöön

 Jos saisin valita mikä sarjakuvahahmo haluaisin olla, niin olisin ehdottomasti Kultu Kimallus. Kylän kovin korttipelaaja, kapakkalaulaja ja viettelevä pubiruusu.

Barksin Takaisin Klondikeen

Rosan Kaikkein Mieluisin Lahjan antaa Kultu