Keväältä näyttää

Aurinko on jo alkanut siihen malliin paistaa, että nahkatakinkin olen saanut jo niskaani heittää ja talvikamppeet heittää varastoon. Pihalla katupöly lentelee ja lumet sulaa, vielä kun vähän vihreätä pääsisi kasvamaan. Boriksen kanssakin ollaan jo pihalla kävelty ja aurinko herättää minut aikaisin. On aivan ihana tunne, kun saa hetätä jo ennen seitsemää tietäen, että koko kaunis päivä on edessä.

Vielä hetki niin saamme nauttia tälläisesta ilmasta

Kevään merkkejä ovat:
- Nahkatakki otetaan käyttöön
- Kissa haluaa ulos
- Kouluun hakeminen
- Rahan loppuminen
- Himo katsoa muumien talviunestaheräämis jaksoja
- Inspiraatio ja energia
- Kaipuu käydä ulkomailla
- Hyvien bändien kevätkeikat
- Stockmannin hulut päivät

En voinut vastustaa Stockan herkkuja

Kävimme mieheni kanssa katsomassa Neljän Ruusun konserttia Tampereen Olympia korttelissa ja todella mahtavan keikan he todellakin soittivat.

Yleensä keävisin olen ollut ulkomaan matkoilla, mutta tänä vuonna lähdin vain Rukalle. Siellä olikin komeat, talviset maisemat ja tietysti söin itseni ähkyyn suklaamunanmetsästyksessä Pientä Suklaapuotia katsoen. Rukalla pääsin kokeilemaan tälläistä hauskaa pyörivää "kelkkakarusellia". Tämmösen olen nähnyt aikaisemmin vain Saariston lapsissa. Isoilla munkeilla kanssa käytiin Pitäjänpirtissä. Matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut, ainoastaan harmitti että yksi ystäväni oli sairaana eikä päässyt mukaan.

Pääsiäisherkut

Pääsiäispupu on piiloutunut kelloon

Maisemia Rukalta

Olen tässä viime aikoina katsonut Pokémoneja ja minulla tuli niitä katsoessa hyvin vahva muisto lapsuusvuosilta toukokuisesta lauantaiaamusta. Se menee näin: 

Nukun kerrossänkyni yläsängsyssä pehmoleulujeni kanssa. Herään ilman kelloa kun pimennysverhojeni raosta aurinko paistaa. Avaan pienen telvision joka on kattonurkassani ja katsoen sieltä Ralle Ryökälettä ja muita Ylen lastenohjelmia. Samalla avaan Samrties pötkön, jonka olen valmiiksi jättänyt kaapin päälle, niin että sieltä yläsängystä ei tarvitse laskeutua. Ylen piirettyjen jälkeen laskeudun alas ja menen olohuoneeseen, johon olen jo valmiiksi jättänyt aikaisempana iltana videokasetin valmiiksi. Haen makuuhuoneestani Taffelin Grills sipsipussin ja istun keskelle olohuoneen lattiaa odottamaan Pokémonien alkua. Aurinko alkaa paistaa ulkona, joka heijastuu liikaakin televisioon. Koitan verhoilla peittää sitä, mutta homma jää kesken kun jakso alkaa, missä Ash yrittää napata itselleen tulimerkkiä. Seuraan televisiota intensiivisesti, enkä huomaa yhtään jos äiti tai sisko käy puhumassa jotain. Vasta jakson jälkeen herään transsistani ja tietenkin tarkastan, että tulihan jakso videolle. Loput sipsit jätän iltaan, sillä kaunis kevätpäivä on koittanut ja soitan kaverilleni joka tulee käymään ja leikimme auringon lämmittämällä takapihalla merirosvoja ja vaihdamme uusimpia pokémonkorttejamme.

Pokémonkorteista pystyi muodostamaan hienon palapelin, jos omisti tietyt kortit.

Ihanaa kevään alkua kaikille!

 

Hurjaa kyytiä