maanantai 6. heinäkuuta 2020

Tietsikalla pelaamista

Kuten olettekin varmaan huomanneet, olen tässä blogissani innostnut tekemään useita postauksia liittyen tietokonepeleihin.  Tietokonepelit ovat nimittäin suuri osa lapsuuttani ja niillä on suuri nostalgia-arvo. Aina olen ollut isosti kallellani videoihin, mutta lapsudenkodin tuttavapiirissäni, minä olin se, joka eniten tietokoneita ja muita vempeleitä rassasi. Tietokoneisiin ja niiden peleihin minulla liittyy paljon rakkaita, tärkeitä ja haikeita muistoja.
Pikku Taipei
 Ensimmäisen kerran taisin koskea tietokoneeseen ollessani 2-3 vuotias. Olin isän sylissä, kun liikuttelin hiirtä pöytäkoneella ja pelasimme yhdessä Taipeita eli mahjongia. Isi opetti, että piti etsiä pareja. Se ei muuten ole lainkaan niin yksinkertaista miltä kuulostaa, sillä vaikka löydätkin parit, voi pelin silti helposti hävitä jos otat ne pois väärässä järjestyksessä. Pelasin kotona isin pöytäkoneella Windows 95:sella, mutta joskus pääsin jopa mukaan isin työpaikalle. Kun hän itse ei ollut huoneessaan, sain olla hänen koneellaan ja pelata Taipeita  tai niinsanottua pikku Taipeita. Siinä oli vihreä tausta (oikeassa sininen) ja palat eri kuvioilla. Muuten sitä pelattiin samalla tavalla.
Kotikoneelle eli vanhalle Windowd 95:selle sain ensimmäisen pc-pelini vuonna 1996 ja se on Muumit Meren Aalloilla. Tälläinen cd-romppu se oli:
ja voi että kun tykkäsin! Meillä oli yksi perhetuttuperhe, jonka tyttären kanssa aina lainailimme pelejä. Hän aina lainasi juuri tämn Muumipelin ja minä hänen Peppi Pitkätossu peliään. Kun saimme lainamme takaisin, tuntui Muumit taas niin ihanalta peliltä. Lapsena varmasti parasta pelissä oli Muumipapan pukeminen, näin aikuisena viehätyn aina Muumipeikon sukelluspelistä.
Isä osti minulle kanssa Smurffipelin. Se tapahtui vähän ennen isin menehtymistä, ja peli ostettiin jostain Zepeliinin tietokonekaupasta, siitä joka oli joskus vanhan postin vieressä. Peli oli englanniksi ja isi sen ehti asentaa, mutta ei hetinyt opettamaan miten peliä pelataan. Koska kielitaitoa ei tuolloin ollut, peliä pelasin aika tuurilla. Pelasin niin, että luulin miten voitetaan ja siksi en voittanutkaan sitä kunnolla, kuin ehkä kerran.
Muuten olen pitkälti laittanut äitin ostamaan haluamani pc-pelit ja olen itse ne opetellut asentamaan. Se oli helppoa; paina aina vain yes ja ok.  Usein pelit ostettiin kirpputoreilta tai alennuksesta. Alkupoilku Ekaluokkapeli ostettiin ennen koulun alkua ja koska tykkäsin sitä kovin, sain myös paljon saman sarjan muita pelejä; Tokaluokka, Kolmas luokka, Sim- kaupunki, Sim-puisto, Suomi-Seikkailu ja Matkkaraketti Mysteeriö. Naapurillamme oli kanssa Tiedonpuu peli, joka tuntui silloin kovin kiehtovalta, mutta mitä nyt youtubesta olen senkin nähnyt, ohan se yksinkertainen.
Tiedon Puu, jota en itse omistanut. Elävien irjojen peleistä löytyy kyllä netist hyvin vähän tietoa
Pelit olivat sellaisia, että äiti osti niitä lähinnä joulu- tai synttärilahjoiksi. Joskus saatoin jonkun toivoa, monesti äiti vain oli luottanut intuitioonsa ja arvannut, että tykkään tästä. Timon ja Pumba Flipperin sain joululahjaksi, samoin myös myöhemmin Aku Ankka Universumin Sankarin. Näitä muistan joululomillani lapsena pelanneen ja paljon. Barbie and Her Magical House taasen oli äitiltä loistava kirppislöytö., samoin Hugo-pelit. Vaaleanpunainen pantteri Matalippu Vaaraan myös oli kirppikseltä, ja jumankekka kun se oli vaikea.
Timon ja pumba flipperi oli yksi ensimmäisiä pelejäni
Tietokoneella en ole koskaan siirtynyt aikuisten pelihin. Tony Hawk Pro Sketer pelin joskus halvalla ostin, enkä edes toista maailmaa saanut läpi, joten siinä jo opin, että minulle sopii ihan vain lasten pelit. Harry Potterien ensimmäiset saan vielä onnistumaan, mutta kaverilta lainattu Liekehtivä Pikari tyssäsi alkutekijöihinsä ja pari kesää sitten ostamani Puoliverinen Prinssi oli ohjauksellisesti niin haastava, että luovutin pian. Niistä alkupään Harry Potter Peleistä tykkään kyllä, ne on tarpeeksi yksinkertaisia. Vaikka onhan se dubbausjälki aika karmivaa, kun Harrya kutsutaan Harriksi. Yksi syy Harry Poterehin innostumiseen oli kylä Viisasten Kivi peli, sillä pelasin sitä kaverillani jo ennen kuin katsoin ensimmäistä elokuvaa, saatikka luin kirjoja. Tällä kaverillani oli muutekin hyviä pelejä ja oari suosikkiani onkin tullut alunperin häneltä: Barbie Super Sports sekä kaikkien aikojen tietokonepeli Keisarin Uudet Kuviot.
Harry Potter ja Salaisuuksien Kammio pelissä voi voittaa Harry Potter velhokortin
Tässä vielä linkit jo aiemmin julkastuihin tietokonepelipostauksiin:
Muumi pc-pelini
Alkupolku Ekaluokka
Alkupolku Tokaluokka
Kultapossu ja Leo Leijona Sateenkaarivarkaat
Moving Puzzle - Pyörivät palapelit
Alkupolku Kolmas luokka
Manu ja Matti
Barbie Super Sports
Suomi Seikkailu
Barbie and her magical house
Hugo

Ja on lisää tulossa! Smurffit, Vaaleanpunainen Pantteri, Disney pelit ja Harry Potterit tulen vielä julkaisemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti