torstai 10. toukokuuta 2018

Kesän alkutaival

Päässäni on soinut Smurffien kipale Kesäolo on, kesäolo on, kesäolo ooeooon, oujee.. Kyllä olen aloittanut virallisesti kesän tällä viikolla. Nahkalätsä lensi hattuhyllylle, samalla kun otin käyttööni viime kesänä ostamani lippiksen. Olen kulkenut caprit jalassa ja tänäaamuna aloitin jo kesämekkokaudenkin. Tuntuu ihanan ohuelta päällä, eikä hiosta lainkaan.
Olen kävellyt uimarannoilla, nurtsilla ja hiekalla. Varpaisiin on tullut jo ekat pikkurakot, näin kesän ensimmäisen perhosen (punaruskea) ja sain ekan hyttysenpiston. Terassilla en sentään ole vielä juonut, mutta eiköhän sekin tule pian korkattua. Omalla parvekkeella olen hillunut Borikseni kanssa. Työnhaku on aktiivisen laiskasti edelleen menossa ja samalla energialla luen pääsykokeisiin. En ole koskaan ollut hääppöinen englannissa, joten kokeisiin luku on hitusen haastavaa. Onneksi on googlekääntäjä apuna.

Äitienpäivä on tulossa ja miehen äidille ollaan menossa silloin lounaalle. Normaalisti viettäisimme appiukkomme luona koko viikonlopun, mutta koska talouteemme hankittiin auto, voimme matkata sinne pikavisiitille. Oma äitini kävi pari viikkoa takaperin yökylässä ja pidimme hauskaa. Kävimme Tampereen Työveän Teatterissa katsomassa Luulosairaan, istumassa baareissa, kiersimme kirpputoreja ja syötiin Naughty Brgrissa. Sieltä saakin Tampereen parhaatburgerit. Pekonihillo on niin nammm...
Iltasella pelasimme yhdessä skib-poa ja katsoimme blu-rayna uusimman Tuntemattoman Sotilaan. Siitä äitikin eltyi kertomaan minulle lapsuuden tarinoitaan ja juttuja, mitä on omilta vanhemmilta sota-ajasta kuulut. Oikein mielenkiintoista. Ennen äidin lähtöä kiersimme uuden Ratinan kauppakeskuksen, josta totesimme että muutaman yksittäisen kaupan lisäksi paikassa ei ole mitään muuta hyvää kuin kahvilat ja ruokapaikat.
Roberts cafesta sai ihania herkkuja, vai mitä sanotte kookosvalkosuklaapötköstä sekä peruskokoisesta kaakaosta. Muuten viikot on mennyt arkisena ja lähes itseään toistavina. Olen sentään pyrkinyt jonkin sortin rutiineihin, eli käymään kerran viikossa salilla, uimassa ja sauvakävelemässä. Viime viikolla oli lesbokaveripariskunnan polttareissa pornokaupassa ja improkeikalla. Valitettavasti Heitto jäi jumbosijalle, mutta pirun hauskaa minulla ainakin oli HarhaLiike Allstars kisassa.
Noh, seuraavilla keikoilla sitten. Ainakin hymy on minulla tuolla keskellä herkässä tässä takahuone selfiessä juuri ennen lauteille astumista.

Boriksen kanssa on kaikki sujunut hyvin, mutta vähän levoton höpötassumme on ollut. Ulos halutaan joka kolmas minuutti, ellei sitten nukuta. Myös yöllä. Olen onneksi kehittänyt hyvän tavan saada Boriksen nukahtamaan. Kun tämä mouruaa yöllä ulko-ovella nostan hänet sänkyyni ja nojaamaan jalkaani vasten. Yleensä viidennellä kerralla hän nukahtaa. Tämä tosin johtaa siihen, että itse nukun missä ihmeen vinossa asennossa, mutta toisaalta rauhassa. Tänään ulkona ihailimme yhdessä puista, jotka vihdoin ovat saaneet lehtensä.

Äitin käydessä hän heltyi ostamaan minulle uudet kengät. Vitosen kauniit sandaalit kyllä saivat isovarpaani jo rakoille, mutta näillä on niin hyvä kävelyttä kissaa, kun ei tarvi kuin sujauttaa jalkaan.
Ulkona on ihana olla kun pikkuisen tuulee ja tuuli lennättää avoimet hiukseni sekavaksi pörrökasaksi.
Vielä loppuun pieni mainos. Tassulinna -kissablogilla on vuosipäivä ja sitä koskeva arvonta. Käykää kaikki nyt onnittelemassa blogia, sillä Pepsi ja Max ovat niin syötävän suloisia kissoja.

2 kommenttia:

  1. Öö, tuutsä syömään meidät? :O Tuu vaan :D Borikselle kivaa ulkoilua tänäänkin! - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
  2. Siellä ollaan jo kesä fiiliksissä. :)

    VastaaPoista