perjantai 26. tammikuuta 2018

Alkupolku Tokaluokka

Alkupolku sarjan peli Tokaluokka on jatkoa pelille Ekaluokka. Vaikka peli on suunnattu 7-9 vuotiaille lapsille, niin tämän seurassa kyllä aika hyvin vielä näin vajaa 20 vuotta myöhemminkin menee.
Peli alkaa koulun pihalta. Lapset pääsevät koulusta pois ja kirjekyyhky ottaa sinut postilaatkossa vastaan. Kun kirjaudut peliin liityt alkupolun kirjekerhoon. Pelin idea on kerätä paljon postmerkkejä ja vastata kirjeystävän kysymyksiin pelejä pelaamalla. Kun pelejä pelaa saa pisteitä. Joskaisesta 100 pisteestä saa automaattisesti yhden postimerkin. Heti kun merkkejä kertyy on mahdollista alkaa suorittamaan kirjeystävä tejtäviä. En ole koskaan kerännyt kaikkia merkkejä kerralla, joten se on minulla nytten haasteena. Enpäs ole laskenut montako merkkiä on mahdollista kerätä, mutta helposti se menee parin sadan puoleen. Nyt pyrkimykseni on kerätä ensin kaikki merkit, ennen kuin alan haasteet ottamaan vastaan.
Opettajakin lähtee heti kotia ja kirjahyllyn takaa paljastuu pelivetäjäsi sammakko Huima ja kärpänen Välkky. Nämä antavat ohjeita pelaamiseen. Itse pelissä voi valita oman vakeustasonsa ja käsittääkseni tason korkeus antaa pisteitä enemmän. Luokkahuoneessa on seuraavia toimintoja:
Paperitelineen luona on maalauspiste. Itse voi piirtää kuvan, mutta kivempaa on tehdä valmiita palapelejä. Näihin voi lisätä hassuja tarroja ja piirtää itse lisää. Paria valmista kuvaa voi kanssa värittää. Kuvat voi tallentaa, tai heittää menemään. Palapelejä on mm. aiheista pesäpallokenttä, noidan luola ja merirosvoluola.
 Kirjahyllyssä opetellaan äidinkieltä. Kolme kirjaa sisältävät muutaman tarinan, jossa opitaan verbit, substantiivit ja adjektiivit. Tarinoina on mm. Terästyttö pelastaa päivän, Mummo ja Karhu sekä hassut Pölypunkit.
Tarinoissa toisella sivulla on animaatiopätkiä ja toiselle sivulle täytyy täyttää puuttuvat sanat. Tämä Pölypunkkijuttu on mielestäni tosi hassu, kun korttia pelataan sängyn alla ja röyhtäillään äänekkäästi.
Liitutaululla jatkuu äikkäteema. taululta voi päättää haluaako kuunnella laulun substantiivistä, adjektiivistä vai verbistä. Jokanen kipale on kuvitettu liitutaululle ja tämä Verbi on suosikkini, missä vuohi syö housuja ja röyhtäilee.
 Kun pelin aloittaa Huima vie meidät suoraan hissiin. Hissi on tavallaan pelivalikko, sillä suurimmassa osassa kerroksia on vain yksi peli. Luokkahuone ja kerhohuone ovat ainoat poikkeukset. Mennäänpäs hissillä pohjakerroksen jääluoliin.
Jääluolassa mennään kylmän siniseen matikkamaailmaan. Ylhäällä näkyy onko kyseessä plus, miinus vai kertolasku. Ötökät kantavat kuorissaan laskujen vastauksia ja pelaajan tehtävä on laittaa ala ja yläneliöihin sopivat numerot niin, että laskut tulee oikein. Kun koko ruudukko on täynä jäätyneitä ötököitä päästään alas merirosvolaivan kannelle. Laivan kannella on vanha aarrekartta, jonka avulla opitaan maanosat.
Tämmösiä koloja pitkin itse pelihin kuljetaan. Tukkihyppely on kanssa matikkapeli. Siinä on alokas, jota pitää tukkeja pitkin hypittää koloihin, joista löytyy oikeat vastaukset ylhäällä oleviin yhtälöihin. Vaikeustasosta riippuen hypitään joko tukkien, krokotiilien tai molempien päällä. Krokot ovat hitusen hankalia, silä ei voi tietää milloin he avaavat kitansa ja tiputtavat alokkaan. Kun yhtälöt on saatu ratkottua päästään luolaan, jossa opetellaan erilaisia liikenne- ja varoitusmerkkejä. Osa merkeistä tosin taitaa olla nykyään jo vanhentuneita, pelihän on kuitenkin 90-luvun puolivälistä.
Tukkijoelta mennään Sirkkaorkesteriin. Tämä ei ole edes peli, vaan Tokaluokan pakollinen ja tylsä musiikkiosio. Peruspianon nappuloilla voi harjotella nuotteja, tehä muistipeliä ja kuunnella vaikka kitaraversion Piippolan Vaarin talosta. Selvästikkin minusta turhin juttu, mitä Tokaluokka pitää sisällään.
Kerrosta ylempänä ovat luolakirjoitukset. Mato esittää alkuun biologia-aiheisen kysymyksen ja sitä kautta pääsee ratkomaan viittoman- toukka- ja pistekielen kirjoitusta. Viittoma- ja pistekielen kirjaimet ovat varmasti ihan aitoja, mutta toukkakieli tätä varten keksitty hupsutus. Kirjaimet yhdistetään tuonne ylös ja valmiita sanoja ilmaantuu. Tällä pelilä saa suht nopeasti ja helposti pisteitä kerättyä, jos on tosissaan postimerkkikokoelmaa karkoittamassa.
Henkilökohtaisesti oma suosikkipelini on Luuholvi. Yksinkertaisesti paina pyörivää keskiosaa, kun osoitin on oikeassa vastauksessa. Yleensä laskuja, mutta joskus myös kirjaimia haetaan. Kun kaikki kahdeksan lukkoa on saatu auki pääsee luuholvin sisälle. Sieltä löytyy esineitä, joita voi mitata viivottimella, tai liikuttaa puntarille. Tämä huone sinänsä ei opeta muuta kuin viivottimen ja puntarin käyttöä, mutta lopun kirjeystävähaasteessa täytyy yllättävänkin usein tulla mittailemaan limutölkkiä. Luuholvi on kanssa yksi pisteikkäimmistä peleistä, jonka avulla saa postimerkkejä keräiltyä.
Alkupolun ala-asteella pelataan amerikkalaista jalkapalloa Pallokentällä. Kenttä on ihan komean näköinen, mutta peli ei kerrytä pisteitä, kestää tuhottoman kauan ja harjoittaa vain allekkainlaskua. En ole koskaan tästäkään välittänyt, sillä Pallokenttäpelin olisi saanut helposti paljon mielenkiintoisemmaksi tehtyä.
Pannuhuone sisältää varmasti kaikista opettavaisimman pelin, eli kierrätyksen. Lehdet paperiin, limutölkit alumiiniin ja pullot lasiin. Nämä tulevat ylhäältä putkista ja itse täytyy omilla putkilla ohjata ne oikealle kierrätysastialle. Vaikeimmalla tasolla tavarat tippuu nopeaa vauhtia ja mukana saattaa olla esteitä kuten pyörä joka heittää kaman väärään suuntaan tai roskis. Myös lisäpisteitä on tarjolla ja helposti isot pisteet tätä kautta kerääkin postimerkkeilyyn. 

Pannuhuoneen yläpuolella on luokkahuone jossa kävimme jo. Siitä vielä ylempänä on oppilaiden salainen kerhohuone. Kerhohuoneessa voi pelata akvaariossa ärsyttävää kuplapeliä, jossa haetaan numeroita ja tavuja haikalaa väistellessä. Omenapuusta löytyy muistipeli, jossa pareina ovat vastakohtia, murtolukuja kuvana ja kirjoitettuna sekä synonyymejä. Pisteisin peli täällä on jukeboxi, josta voi kuunnella peliin tehtyjä lauluja. Hinnan näkee kappaleen vierestä ja Huima antaa rahaa, josta oikea tasasumma täytyy syöttää automaattiin. Markka-aikaa kun elettiin niin kappaleet ovat aika halpoja ja parinkympin setelin meikäläinenkin tunnistaa. Myös liitutaululta löytyvät kipaleet voi kuunnella täältä. Pisteitä kertyy todella helposti ja tästä niitä olen kerännytkin, kun haalin postimerkkejä.
Taianomaisin peli on tietenkin avaruusraketti. Aparaatti antaa vihjeen mille planeetalle mennään ja samalla tulee planeetoiden perustiedot opittua. Kun oikea planeetta on keksitty lähdetään matkalle. Planeetalle lasketaan maaristeilijä, eli vekotin millä ammutaan tuhmia tuholaisia. Kun kaikki on ammuttu on aika palata maahan. Pisteitä pelistä saa ihan hyvin, mutta on paljon hitaampi kuin vaikka jukeboxi. Värimaailma ja avaruusteema tietenkin aina vetoavat minunkin mielikuvitukseeni.
Marsista takaisin maanpinnalle. Kerhohuoneessa sijaitsee tietenkin pelin pääydin eli postikeskus. Tänne pääsee automaatisesti näkemään uuden merkin heti kun se ansaitaan. Vanhoja merkkejä voi myös katsella ja ottaa kirjeystävän haasteen vastaan. Kun haaste pelataan peliruudun nurkkaan tulee kuva kirjekuoresta jonka päällä on kysymysmerkki. Kun se on ratkaistu kerhohuoneen Eurooppataululle yksi maa värjäytyy ja saat kiitoskirjeen kirjeystävältäsi.
Olen kirjautunut peliin nimellä Jape, joka lukee tuolla yläkulmassa. Sininen aparaatti sylkee postimerkkejä ja tässä on esimerkki kirjeystävä haasteesta. Näitä voi siis pelata heti kun on eka postimerkki saapunut. Nyt tosin niin kuin alussa sanoin aion kerätä merkit ensin kasaan. Vaikka Tokaluokka sisältää paljon matikka-aiheisia pelejä, niin ne ovat ihan yksinkertaisia päässälaskuja joita jo silloin osasin hyvin. Olin varmasti ainut lapsi, joka ala-astella tykkäsi matikan opettelemisesta. Ehkä siksikin Tokaluokka on ollut mieleinen peli. Välkyn ja Huiman jutut ei naurata yhtään, mutta laulut ja kirjahyllyn kirjat tuo rutkasti huumoria. Arvostan kanssa kovasti kierrätyspelin ideaa, sillä sitä opetetaan edelleenkin ihmisille ihan liian vähän. Myös aihe kirjekavereista tuollojn minua kiinosti, sillä harrastin (ja harrastan edelleen) kirjeenvaihtoa. Harvoin sitä on tietokonepelihin mukaan tuotu. Mielestäni Tokaluokka sisältää juuri oikealle ikäluokalle opettavat asiat mukavaan tyyliin. Ja entäs ne postimerkit, tämän näköisiä niitä sitten on. Olen tällä hetkellä vasta saanut ehkä 1/4 osan kasaan. Jokaisesta merkistä tulee pieni animaatio ja faktatietoa. Merrkejä on mm. saduista, eläimistä, urheilulajeista, ajoneuvoista, eri maiden lipuista sekä avaruudesta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti