Balatonsuklaata Balatonjärvellä

Tulevan Iso-Britannian matkafiliksissä ajattelin jakaa muutaman matka- ja kaupunkikertomukseni ulkomailta. Lapsena kävin paljon perheen kanss aulkomailla, mutta ala-asteaikojen jälkeen sellainen rantamatkailu aikapaljon hävisi. Unkariin kuitenkin eksyin siskon kanssa pääsiäisenä 2013. Sisko on aiemmin asunut Unkarissa, joten hän tiesi kaupungit missä vierailtiin ja tomi matkaoppaanani.

 Aloitimme matkamme kylästä nimeltä Szentendre. Olimme siellä eräässä kauniissa majatalossa yötä. Majatalon lähellä oli eräs kreikkalainen ravintola, josta ensimmäisenä iltana haettiin kreikkalaista ruokaamukaamme. Se oli kyllä oikein hyvää, mutta hauskinta oli kun katsoimme paikallista televisiota, missä ohjelmat oli dubattu saksaksi. Sieltä tuli nimittäin yksi suosikki komedioistani Kuolema pukee häntä ja kyllä ol ikoomista nähdä Marilyn Streep muka puhumassa saksaa. Seuraavana aamuna telkusta löytyi aamupiirrettyjä ja Maija Mehiläisen laulussa Maija oli kääntynyt Moojooksi.

Kiertelimme pieniä kauppoja ja toreja. Erästä pienestä lankakaupasta löysimme kivoja ristipistoja ja itse hankin Disneyn Bambiristipiston. Katselimme siskon kanssa kaikkia niitä kauniita ristipistoja ja jompi kumpi meistä sanoi jostain työstä, että "Kiva kuva". Joku paikallinen pikkupoika kuuli sanomamme ja alkoi matkimaan: "Kiiva, kuva, kiiiva kuva." Hän ei varmaan tänäkään päivänä tiedä, mitä kiva kuva tarkoittaa. Iltaisin taasen kävelimme ja kiertelimme katsomassa pimeneviä maisemia. 

 Sisko piirsi Szentenderen erääseen postikorttiin. Kirjakaupasta löysin ihanan nahkakantisen muistikirjan ja kävimme pienissä kahviloissa ja hassuissa ravintoloissa syömässä. Eräänkin ravintolan nimi oli Flow. Paljon myös vain kiertelimme kivoissa maisemissa ja otimme tunnelmavalokuvia. Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin mentiin junalla ja siellä kanssa kiertely jatkui.

Paikallisesta kahvilaista sai aivan ihania leivoksia. Kauppahallia myös etsittiin, mutta jostain kumman syystä eksyttiin matkalla. Budapestissä kävin myös ensimmäisen kerran Burger Kingissä, sillä se oli paras paikka löytää halpa vessa. Minusta on aina negatiivista, että julkisesta vessasta pitä maksaa jotain, mutta koska yksi euro oli tuolloin jotain 300 florinttia, niin 10 florinttia vessamaksusta ei tuntunut pahalta.

Paikallinen kauppa, missä myytiin kaikkea rock- ja populaarimusiikkiin liittyvää tavaraa. tämä oli ilo minun silmille. Paikallisessa Hard Rock Cafessa myös piti tietenkin käydä, ja hankkia oma Hard Rock Cafe Budapest paita.  Budabestissä oltiin yötä siskon kaverin luona ja hänen mukanaan lähdettiin matkalle hänen porukoidensä mökille Balaton järvelle.

Balatonilla ollessamme oli pääsiäispyhät, jolloin kaupat oli muutnekin kiinni, joten vietimme pääsiäisen kivassa vähän maalaisemmassa miljöössä. Ulkona oli kova myrsky ja siksi viihdyimme sisällä lukemassa. Siskoni ystävän perhe oli oikein mukava ja saatiin syödä kunnon pääsiäisateria. Minua ja siskoani ihmetytti, että Unkarissa on ilmeisesti perinteenä syödä pääsiäisenä pipareita. Minä kun tietysti yhdistän piprarit jouluun.

Kun myrsky vähän lieveni vietimme aikaa ulkona ja sellä viettivät myös aikaansa elukat. Koira Karo ja neljä ihanaa kisua viettivät siellä aikaa kanssamme ja sitten kierrettiin alueitä sillä ihanalla Balaton järvellä. Vatsa myöhemmin löysin paikallisesta ruokakaupasta suklaata, joka on nimetty järven mukaan Balatoniksi.

Matkamme aikana välillä oli aurinkoista, mutta enimmäkseen sadetta ja lunta. Se vähän söi matkafiilistäni Balatonilla. Palasimme sieltä takaisin sivistyksen pariin ja päädyimme takaisin Szentendreen. Tälä kertaa pääsimme ihan ilmaiseen yösijaan, sillä siskoni oli hankkinut meille sohvasurffauspaikan. Hän on aikasemminkin couchsurfinkia harrastanut, mutta minulle tämä oli ihan eka kerta. Houstaajamme oli nuori mies, joka oli kova suomi ja Sonata Arctica fani. Siitähän sitten riitti juteltavaa ja mukavaa oli hänen luonaan aikaa viettää. Hänen kotoaan nimittäin löytyi kylpyamme ja voi kun se tuntui ihanalta tuon Balatnin matkan jälkeen.

 Houstaajamme perhe keräsi Kindermunien yllätyksiä ja todella komea kokoelma heillä niitä olikin. Muutaman päivän hänen luotaan yötä olimme ja kävimme Budapestissä liesää kiertelemässä. Ostin mm. aivan ihanan Tuhkimo Barbinuken, josta oli myöhemmin haittaa, kun viime hetken ruokatuliaisia ostimme marketista ennen lentkoneeseen lähtöä. Nukke nimittäin alkoi laukussamme hälyttää ja jouduimme vartijoiden kanssa kaupan takahuoneeseen. Epäilivät minua ilmeisesti varkaaksi, mutta onnksi sisko osasi saksaksi puhua meidät pois sieltä, että ehdittiin ajoissa lentokentälle ja back to Finland.

Unkarin matkasta minulle jäi oikein kivat fiilikset. Olimme matkalla viikon, joka minusta utntui lopulta aika pitkältä ajalta, varsinkin ne päivät jotka Balatonilla vietettiin sisällä. Olen vähän erilainen matkustaja kuin siskoni, sillä haluan matkalani, että joka päivä on minulle jotain uutta ohjelmaa, enkä että voin tehdä siellä asioita mitä kotonakin voin tehdä. Tämän takia itse tykkään vähän lyhemmistä matkoista. tuolla koin jo koti-ikävän tuntua. Saa nähädä kun nyt mennään Britteihin, niin sielläkin viikko vietetään, mutta toisaalta ohjelmaa on suunniteltu jo sen verran paljon, että koti-ikäv äei toivottavasti ehdi yllättämään.

Balatonsuklaata Balatonjärvellä