Äiti

Meillä ei ole koskaan ollut tapana viettää äitien- tai isänpäivää. Isänpäivä menee nykyään vaan kynttilöitä poltellessa, äitienpäivänä muistan äitiä pienesti, vaikka muutenkin muistan häntä lähes päivittäin.

Isän kuoleman jälkeen, vuonna 1998 kevättalvella, ollaan asuttu kunnon akkavallassa, minä, sisko ja äiti. Äiti oli aina perheen pää, mutta osasi kanssa joustaa ja hitaasti lämpeni uusille ehdotuksille. Esim, silloin kun hankittiin kylpyamme, eka dvd soitin ja ensimmäiset läppärit. Asuimme pitkään kolmistaan ja siskon kotoa muutettua kahdestaan. Riitoja tuli ja riitoja meni, mikään ei ollut ylitsepääsemätön riita. Kun muutin omilleni kesällä 2010, niin äiti jäi asumaan yksin. Aina välillä tulee kotona pohjois-pohjanmaalla käytyä, mutta enää sinne ei ole kaipuuta pysyvästi palata.

Äitin kanssa on tultu usein käytyä yhdessä Rotuaari Picnicissä katsomassa yhteistä suosikkiamme Popedaa

 Äiti on kuitenkin muuttoni jälkeen ollut edelleen läsnä ja tärkeänä elämässäni. Hän soittelee vähintään kerran viikossa, tai sitten vähintään minä soitan hänelle. Vaihellaan kuulumisia tai kyselen häneltä neuvoja, niinkuin kunnon äiti-tytär suhteeseen kuuluu. Aina välillä hän käy täällä tai minä siellä. Kun ei näe liian usein, niin näkeminen on entistä kivempaa.

Tälläsia juttuja on samaa minussa ja äidissäni:
-kova ääni
-nopea puhetyyli
-huononäköisyys
-hymyilevät kasvot 
-ulospäinsuuntautuneisuus

Näitä asioita tykkään taas tehä äitini kanssa:
-matkustella
-syödä hyvin
-kokata
-käydä yhdessä elokuvissa, teatterissa, konserteissa ja kapakoissa
-saunoa
-mökkeillä
-pelata korttia iltakaakaon kanssa

Äitin antamat sponssikortit

Äitienpäivää kaikille Äideille