Ystäväkirjat osa 1

Kesällä kotona kaappeja kaivellessani sain ihanan idean esitellä vanhoja kirjoitusvihkojani, jotka toimivat päiväkirjoina, ystäväkirjoina ja kirjevihkoina.
Ensimmäisenä avaan sivuni vanhimpaan ystäväkirjaani.

Ensimmäinen ystäväkirjani oli tuo alin vasen kirja, jonka kansi on mielikuvituksellinen Merenneito ja kalat koulussa. Kyseinen ystäväkirja on mulla ollut vissiin 8-vuotiaana käytössä, eli vuonna 1999. Sinne on kirjoittanut parhaat ystäväni, luokkatoveritytöt, muutama ystävä jotka ei osanneet kirjoittaa silloin, mielikuvitusystäväni, sekä perhe ja serkut ja jopa opettaja ja mummi. Tässä ystäväkirjassa oli kaksi aukeamaa varattu aina per kaveri, mutta mielestäni joihinkin kohtiin oltiin varattu turhan paljon kirjoitustilaa.

Tottakai täytin itsekkin aina ystäväkirjani ja näin aikuisena tuntuu välillä ihan hassulta lukea niissä olevia juttuja ja ihastella sen aikaista käsialaa. Nämä aukeamat täytin varmaan siinä 8-vuotiaana.

Tämän saman aukeaman sitten täytin tänään uusiksi:

En tiedä, käyttääkö nykyajan lapset ja nuori enää ystäväkirjoja? Periaatteessa samat tiedothan voi löytää just blogeista tai facebookista tai kysyä jollain whatsup sovelluskella, jos tulee tarve. Minulla on kuitenkin näitä tämmösiä ikävä ja onhan se ihana muisto, kun lukee niitä ja miettii, että mitähän tollekkin luokkatoverille nykypäivänä kuuluu? Onko sen lempibändi vieläkin E-type ja lempielokuva Titanic?

Luokkatovereista vielä tuli mieleen nämä kirjevihkot, mitkä alussa mainittin. Näitä harrastettiin aktiivisesti 11 vuotiaana ja kyllä lapsuudenkaveripiirin sisällä meillä on vieläkin kirjevihko, tosin siihen ei enää kukaan jaksa kirjoittaa. Näitä lukiesa tulee aina mieleen se ystävyyssuhteiden tiiveys ja tärkeys. Tuo vihreäkantinen kirjevihko oli meidän ensimmäinen, mutta kun ryhmästämme pari tyttöä tippui pois, niin aloitimme tämän kukikkaan vihkon, missä oli ihan lukkokin mukana. Se täyttyi yläasteen ekana vuonna nopeesti täyteen kaikista ihastusjutuista, joten toiseksi otettiin Harry Potter vihko. Tuo pieni kukkatarra saa sen erottautumaan muuten ihan samannäköisestä vanhasta päiväkirjastani.