keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Ankronikka: Mikro-ankat avaruudesta ja Roope-sedän lemmikki

Videokokoelmassani on paljon ihania, nostalgisia ja tunnelmallisia videoita. Ensimmäisenä esittelyssä on huuto.netistä ostamani Ankronikka - Mikroankat avaruudesta. Ankronikka sarjaa tuli pienenä seurattua telkusta ja yksi vhs-kasetti niitä oli lapsena, mutta siitä esittelyä myöhemmin.

Heti alussa pääsen vanhaan lapsuuteni ysäri tunnelmaan. Alun varitus lähtee sinisestä Mikki Hiiren päästä vaaleansiniselle taustalle ja kuvaan pompahtaa iki ihana Walt Disney Homevideo logo. Mainoskimaran osaan lähes sanasta sanaan ulkoa. Kaunotar ja Kulkuri, Dumbo, Pääosassa Aku Ankka, Mikki Hiiri, Hessu Hopo ja Pluto, Ankronikka, Nalle Puhin uudet seikkailut ja Mikki Hiiren jouluaatto. Lapsena vähän ihmettelin, että miksi Ankronikassa ja Mikki Hiiren joulussa mainostetaan niitä itseään ja että niissä on ihan smat mainokset. Vasta nyt tajusn, että tästähän huomaa heti, mitkä kaikki ovat vanhoja suomenkielisiä punakantisia julkaisuja. Sillon kun ei oltu julkaistu suomessa vielä kauheasti Disneytä, niin kaikista laitettiin sitten mainokset samaan kimaraan. Hassua. Myöhemmin tähän punakantisten sarjaan voi lisätä Pieni Merenneito elokuvan, sen Raninin dubbaaman.

Ankronikka tunnari lähtee käyntiin. Se on klassinen, se jytisee, se tytisee. Sitä on ihan pakko laulaa täysillä mukana. Ei sääsket, eikä hyttyset, vaan ankat! 

Vhs-kasetin kansi
Mikro-Ankat avaruudesta

Pelle Peloton vääntää uutta keksintöään ja saa sen avulla yhteyden Mikroankkoihin. Samaan aikaan Roope pohtii mitä tehdä yltiösuurelle viljavarastolle, hän koittaa myydä sitä tuoksetta. Heimo Huima tekee Roopen katolle laskeutumisalustaa mikroankoille. Hän luulee mikroankkojen avaruusalusta itikaksi ja sekoittuu omiin värkkiinsä. Mikroankat laskeutuvat Roopen pöydälle ja Roopekin luulee heitä hyttysiksi ja koittaa saada ne kärpäsätkällä lähtemään. Kun mikroankat pääsevät tulemaan turvallisesti aluksestaan ulos, he tekevät Roopen kanssa kaupat. Viljat he pienentävät ja jalokivet palkkioksi suurentavat Roopelle suurennuskoneen avula. Mikroankat lähtevät takaisin avaruuteen ja Pelle on pettynyt kun ei ehtinyt heitä tapaamaan. Suurennuskone unohtuu Roopen luokse, ja tietysti tämä ahneuksissaan koittaa saada omaisuutensa suurennettua. Kuitenkin käy niin, että hän sekä ankanpojat ja Tepa kutistuvat pikkuriikkisiksi. He eivät saa enää konetta toimimaan ja kun Pelle tulee piipahtaman toimistolla hän ei huomaa ankkoja lainkaan, joten hän palaa keksintövajalleen. Ankat liukuvat puhelinlangan avulla lattialle. Roopen toinen taloudenhoitaja Herra Ankkerström on juuri imuroimassa ja ankat päätyvät pölypussiin, sitä kautta ulkoroskikseen ja siittä roska-autoon. Voikukan avulla he lentävät vilkkaalle kadulle, jota katusiivooja on juuri huuhtelemassa. Ankat pakenevat tulitikkurasiaan, jolla he seilaavat viemäriin, joka vilisee rottia. Roope sytyttää tulitikkuaskin tuleen, mikä säikyttää rotat tiehensä. He pääsevät viemäriaukosta kadulle ja hyppäävät rullalaudan kytiin.  Rullalautailija ajaa holtittomasti puiston kylttiin ja ankat lentää sen kyydistä., Tepa epäonnekseen hämähäkin seittiin. Roope saa hänet irti sieltä ja yksi ankanpojista löytää roskakorista narun, millä he pääsevät pulun selkään ja ohjaavat sen Pellen keksintötehtaan luo. Linnun sulan avulla he pääsevät maahan ja oven raosta Pellen luo. Pelle kuorsaa päiväuniaan, mutta pojat saa hänet herätettyä herätyskellolla. Ongelmat ei lopu siihen, vaan Pellen säikähdettyä herätyskelloa hän on juomassa vesilasista vettä, jonne Roope on vahingossa lentänyt. Onneksi Pelle lopulta huomaa kutistuneet ankat ja yhdessä he menevät Roopen kotiin. Suurennuskone on kadonnut, mutta onneksi mikroankat löytyvät Heimo Huiman teipistä, joka on virittynyt tämän ympärilleen. Ankat pääsevät vihdoinkin muuttumaan normaalin kokoisiksi.


Kutistettuna rullalaudan kyydissä

Roope-Sedän lemmikki

Ankanpojat ja Tepa ovat lähdössä kalaan. Roope on samaan aikaan tekemässä remonttia, jossa rahasäiliö saa uuden lukon. Lapsia surettaa, kun he eivät saa Roopea mukaansa kalaan ja kuinka hän aina murehtii vain rahoistaan. Kalastuslaiturilla merimiehet neuvovat, että lemmikki on paras rentouttaja ja tämän avulla Tepa keksii ostaa Roopelle oman lemmikin. Eräs merimies juuri sopivasti myy heille halvala sopulinsa Onnin, joka on perso juustolle. Roopen uusi rahasöiliö on nyt kunnossa ja hän laittaa sen lukkoyhdistemän medaljongiin, joka on Kultu Kimallus patsaan ympärillä. Kun ankkalapset antaa sopulin Roopelle, tämä ei siitä oikein välitä, mutta Onni varastaa Roopen eväsleivän ja medaljongin ja karkaa, niin Roope alkaa kyllä välittämään. He lähtevät autolla satamaan Onnin perään, joka hyppäsi Norjaan menevään laivaan. Heimo Huiman kanssa he lähtevät yksityiskoneella Onnin perään. Sopuli löytyy Norjasta laivasta, missä hänen alkuperäinen omistajans oli. Onni vetää kilpajuoksua ympäri laivaa, niin että ankkojen on kova työ pysyä perässä. Lastiruuman, turskien ja harppuunalähettimen läpi. Lopulta Onni in yli laidan kellumassa Roopen silinterissä. Ankat menee etsimään sopulia maihin ja ostavat juustoa Onnin houkuttimeksi. Sopuleita alkaa virrata kaupungin läpi valtavana laumana, niin että asukaat lähtevät karkuun.  Eräs paikallinen kertoo sopulien aina tulevan tähän aikaan ja että he menevät uimaan mereen eivätkä enää koskaan palaa. Ankkalapset tuntevat syylisyyttä ja lupaavat etsiä Onnin ennen kuin tämäkin juoksee mereen. He keksivät eri keinoja, säikyttävät, tekevät juustoansan ja koittavat hukuttaa sopulit vedellä. Lopulta sopulit ovat saaneet Roopen selkäänsä ja hän kulkee lauman mukna kohti jyrkännettä. Muut ankat saavat hänet viimesellä hetkellä turvaan. Kaikki sopulit sukeltavat mereen ja siitäpäs Roope on suruissaan, hän ei enää koskaan saa rahasäiliötänsä auki, eikä näe rahojaan. He lähtevät masentuneena ja suruissaan kotiin. Pojat löytävät juustoansans ja sieltähän se Onni löytyykin. Loppu hyvin, kaikki hvyin. Kotona ankanpojat antaa Roopelle uuden lemmikin, mutta tämä ei ole onneksi yhtä vikkeläjalkainen, lemmikki on nimittäin kultakala.

Vhs-kasetin takakansi
En muistanut Ankronikka seikkailuja todellakaan näin meneviksi. Jos jokaisen juonenkäänteen halusi nähdä, niin ei pitänyt hetkeäkään olla liikuttamatta silmiään kuvaruudulta.Tykästyin todella paljon uudestaan sajan musiikkiin. Siitä todellakin tuli olo 80-luvun loppupuolesta ja jenkkisarjoista, kuten Denver ja Barbit. Videon värit ovat todella kirkkaat ja tuo mieleeni lapsuuden lauantaiaamut. Näitä pitäisi jatkossakin katsoa viikonloppujen aamuina ja herkutella karkkipussin kanssa. Löysin kyllä uuden innostukseni Ankronikkaan pitkästä aikaa. Nämä kaksi jaksoa oli vähän tämmösiä toiminallisempia, mutta tykkään erityisesti sellaisista jaksoista, joissa käsitellään hahmojen tunnemaailmaa. Ehkä siksi Paluu Klondikeen on ihan suosikkini. Roope-Sedän Lemmikki jaksossa liikutaan Norjassa ja taustalle on osattu laittaa vuoria ja tälläistä pohjoismaista tunnelmaa, vaikkakin näiden norjalaisten vaatteet on mielestäni enemmän irlantilaisen näköisiä. Dubbiin on selkeästi koetettu hakea näiden norjalaisten kohdalla jotain kielieroa, vaikkei näiden aksentti kyllä norjalaista muistuta.

Suomalainen ääninäyttely on ihan mahtavuutta omaan korvaani, vaikka kaikkia kolmea ankanpoika dubbaa yksi ja sama nainen. Pekka Autiovuoren ääni sopii Roopelle yhtä hyvin kuin onnenlantti lasikuvun alle.
Duppauksesta löytyi myös aivan ihania sitaatteja, joista tässä muutama:
Mikroankat:
"Miksen pysynyt alalla kot kot ammuu" -Roope
"Roope Ankalla oli taalo, hiiala hiiala hei" -Roope
" Kun on näin pieni, pieni virta on loputon joki. Pieni lätäkkö vain suuri valtameri" -joku ankanpojista
"Jään ikuisiksiajoiksi pieneksi tytöksi, tosi pieneksi tytöksi" -Tepa
Lemmikki:
"Roomaa ei rakennettu päivässä" -remppamies
"Takuulla olisi rakennettu, jos Roope Ankka olisi maksanut siellä tuntipalkkaa" - Roope
"Pitää vahtia, että rahani saa palvelua koko rahan edestä" -Roope
"Viimeksi olin näin onnellinen, kun automaattinen pesukone pesi autoni ilmaiseksi" -Roope
"Millainen yllätys: Lompakonlämmitin? Säästöpossun kiillotin?" -Roope

2 kommenttia:

  1. Juu, kylhän nuo Ankronikat aikoinaan kovasti viehätti. :) Vielki katsois, jos jostain löytyis. Muutama vhs-kasetilla taitaa olla tallessa.

    VastaaPoista
  2. Ankronikka videot on yksiä tärkeimpiä juttuja kokoelmassani :)

    VastaaPoista